Euroopan unioni http://hannutapiotanskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132717/all Wed, 26 Jun 2019 19:31:51 +0300 fi Toiset maksaa, toiset päättää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277743-toiset-maksaa-toiset-paattaa <p>Suomen europarlamentaarikkojen osuus Euroopan parlamentissa on n. 1,7 %, meillä on 13 edustajaa yhteensä 751:stä edustajasta. &nbsp;Eri maiden osuudet parlamenttipaikoista riippuu maan väkiluvusta. EU:n maista on 10 nettomaksajaa ja 18 nettosaajaa (2016). Suomi on ollut pitkään nettomaksaja, mutta monen nettosaajan osuus parlamentissa on huomattavasti suurempi kuin Suomen. Esimerkiksi Puola on reilusti saamapuolella, mutta käyttää parlamentissa lähes nelinkertaista äänivaltaa Suomeen verrattuna. Espanjan kohdalla suunnilleen sama juttu.</p><p>Miksei parlamenttipaikkoja jaeta sen mukaan kuka maksaa? Eikö se olisi oikeudenmukaisempaa? Mitä jos joku perustaisi osakeyhtiön, tarjoaisi sinulle kahden prosentin osuutta siitä ja sen jälkeen toteaisi, että joudut rahoittamaan yhtiötä huomattavasti enemmän kuin reilusti suuremmat osakkeenomistajat. Suostuisitko tähän järjestelyyn? Varsinkaan, jos äänivaltasi yhtiön asioihin olisi edelleen se sama kaksi prosenttia? Veikkaanpa, että aika harva suostuisi.</p><p>No, Suomi suostuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen europarlamentaarikkojen osuus Euroopan parlamentissa on n. 1,7 %, meillä on 13 edustajaa yhteensä 751:stä edustajasta.  Eri maiden osuudet parlamenttipaikoista riippuu maan väkiluvusta. EU:n maista on 10 nettomaksajaa ja 18 nettosaajaa (2016). Suomi on ollut pitkään nettomaksaja, mutta monen nettosaajan osuus parlamentissa on huomattavasti suurempi kuin Suomen. Esimerkiksi Puola on reilusti saamapuolella, mutta käyttää parlamentissa lähes nelinkertaista äänivaltaa Suomeen verrattuna. Espanjan kohdalla suunnilleen sama juttu.

Miksei parlamenttipaikkoja jaeta sen mukaan kuka maksaa? Eikö se olisi oikeudenmukaisempaa? Mitä jos joku perustaisi osakeyhtiön, tarjoaisi sinulle kahden prosentin osuutta siitä ja sen jälkeen toteaisi, että joudut rahoittamaan yhtiötä huomattavasti enemmän kuin reilusti suuremmat osakkeenomistajat. Suostuisitko tähän järjestelyyn? Varsinkaan, jos äänivaltasi yhtiön asioihin olisi edelleen se sama kaksi prosenttia? Veikkaanpa, että aika harva suostuisi.

No, Suomi suostuu.

]]>
13 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277743-toiset-maksaa-toiset-paattaa#comments Euroopan unioni Politiikka Wed, 26 Jun 2019 16:31:51 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277743-toiset-maksaa-toiset-paattaa
Suomen EU-puheenjohtajakauden tärkein posti - Yleisten asioiden neuvoston johto http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277643-suomen-eu-puheenjohtajakauden-tarkein-posti-yleisten-asioiden-neuvoston-johto <p><strong>Suomen strateginen toimintasuunnitelma EU:n piirissä</strong> keskittyy olennaisilta osin <strong><em>Suomen puheenjohtajuuskauteen 1.7.-31.12.2019. </em></strong></p><p>Kuuden kuukauden rypistys.</p><p>&rdquo;<em>Suunnittelemme, että hyödynnämme puheenjohtamiamme kokouksia käynnistämään uuden strategisen ohjelman toimeenpanon</em>&rdquo;, kirjoittaa blogissaan EU-asioiden alivaltiosihteeri <strong>Jori Arvonen</strong>.</p><p>*</p><p>(Unionille uusi suunta, 12.4.2019;<br /><a href="https://vnk.fi/fi/suomen-eu-politiikka/alivaltiosihteerin-eu-blogi/-/blogs/unionille-uusi-suunta" target="_blank" title="https://vnk.fi/fi/suomen-eu-politiikka/alivaltiosihteerin-eu-blogi/-/blogs/unionille-uusi-suunta"><u>https://vnk.fi/fi/suomen-eu-politiikka/alivaltiosi...</u></a> )</p><p>&rdquo;Tuleva puheenjohtajuus on siis jo nyt tarjonnut meille hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä EU tekee ensi kesästä eteenpäin&rdquo;, hän toteaa.</p><p>&rdquo;<strong>Kasvuagendassa</strong> olemme ottaneet vetovastuun <em>Suomen kanssa samoin ajattelevien jäsenmaiden keskuudessa</em>. Pääministeri (<strong>Juha Sipilä</strong>) on tavannut näissä merkeissä kahdenvälisesti lähes kaikki kollegansa. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo saanut vetovastuun EU:n kasvustrategiaa pohjustavasta korkean tason työryhmästä.&rdquo;</p><p>Niinpä;</p><p>&rdquo;Maaliskuun Eurooppa-neuvoston alla maaryhmämme 17 pääministeriä lähettivät Suomen aloitteesta sisämarkkinoiden kehittämistä korostaneen kirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle <strong>Donald Tuskille</strong>. Tuosta kirjeestä ja sen jälkeen julkistetusta <em>Ranskan ja Saksan teollisuuspoliittisesta julistuksesta</em> muodostui pohja päämiesten hyväksymille päätelmille.&rdquo;</p><p>17 pääministerin allekirjoittamassa Eurooppaneuvoston pj Donald Tuskille osoitetussa kirjelmässä seuraavien <strong>viiden vuoden kehityskohteina tähdennettiin 7:ää painopistettä</strong>, jotka ovat:</p><p><a href="https://vnk.fi/documents/10616/334517/EU-johtajien+kirje+sis%C3%A4markkinoiden+kehitt%C3%A4misest%C3%A4/862ebe6c-cbee-2fcc-6d66-3ad7c3d10e8c/EU-johtajien+kirje+sis%C3%A4markkinoiden+kehitt%C3%A4misest%C3%A4.pdf/EU-johtajien+kirje+sis%C3%A4markkinoiden+kehitt%C3%A4misest%C3%A4.pdf" target="_blank" title="https://vnk.fi/documents/10616/334517/EU-johtajien+kirje+sis%C3%A4markkinoiden+kehitt%C3%A4misest%C3%A4/862ebe6c-cbee-2fcc-6d66-3ad7c3d10e8c/EU-johtajien+kirje+sis%C3%A4markkinoiden+kehitt%C3%A4misest%C3%A4.pdf/EU-johtajien+kirje+sis%C3%A4markkinoiden+keh"><u>https://vnk.fi/documents/10616/334517/EU-johtajien...</u></a></p><p>*</p><p>Seuraava kappale on mielenkiintoinen, ja tärkeä.</p><p>Siinä tiivistyy monessakin mielessä <strong>Suomen asema Euroopan Unionissa</strong>, ja Unionin asema globaaleilla markkinoilla. Kyseessä on &rdquo;kiinalainen juttu&rdquo;, eli vahvaksi markkinaohjuriksi kehittyneen Kiinan ja muiden &rdquo;Ei niin vahvasti länsimaisiin sääntörakenteisiin sitoutuneiden&rdquo; valtojen vaikutus maailman taloudessa ja kaupassa.</p><p>Kysymys on siis siitä, miten Eurooppa pitää puolensa ja asemansa uudenlaisessa markkinakentässä.</p><p>Alivaltiosihteeri Arvonen tiivistää asetelman varsin selkeästi:</p><p>&rdquo;<strong>Ydinkysymys on, miten EU vastaa globaaliin haasteeseen</strong>, jossa kaikki kilpailijamme eivät toimi samojen sääntöjen pohjalta? Kiina haastaa Euroopan ja Yhdysvallat.<br /><strong>Saksa ja Ranska esittivät unionin sisäisten kilpailusääntöjen ja valtiontukiehtojen muokkaamista</strong>. Niiden tavoitteena on, että <strong>säännöt mahdollistaisivat helpommin suurten eurooppalaisten yritysten fuusiot</strong>. Suomi ja runsaat 16 muuta jäsenmaata puolestaan näkevät <strong>EU:n sisämarkkinoiden kehittämisen </strong>olevan paras väline kilpailuun vastaamiseksi.<br />Tämä asetelma leimaa unionin <strong>kilpailukyvystä käytävää </strong>lähiaikojen keskustelua. <strong>Me emme halua vaarantaa markkinoiden toimivuutta emmekä heikentää kilpailua ja kuluttajien asemaa</strong>. Päinvastoin kannatamme, että palvelumarkkinoita kehitetään edelleen ja digitaalista taloutta vahvistetaan. Se tuo uutta kasvua ja työtä unioniin.<br />Tämä ei tarkoita, etteikö <strong>meidän tulisi kehittää omaa pelisilmäämme</strong>. Tarvitsemme<strong> vahvempia keinoja </strong>globaalin kilpailutilanteen tasoittamiseksi. Niitä pitää etsiä paitsi omaa juoksua parantamalla myös määrätietoisesti kauppapolitiikan välineillä.&rdquo;</p><p>*</p><p>Siihen nähden, mitä alivaltiosihteeri Arvonen toteaa, nimittäin että:</p><p>&rdquo;<strong>Kenties kovimpaan koitokseen pääsee EUROOPPAMINISERI</strong>.</p><p>Pelkästään <strong>kokouspäiviä</strong> Brysselissä, Strasbourgissa ja Luxemburgissa näyttää <strong>vuoden loppuun mennessä kertyvän vähintään 30. </strong></p><p>Sen lisäksi hänen tulisi varata aikaa myös <strong><em>verkostoitumiselle ja kahdenvälisille tapaamisille </em></strong>muiden jäsenmaiden ministerien ja unionin toimielinten edustajien kanssa. Pääministeri esittelee Suomen puheenjohtajakauden tavoitteet Euroopan parlamentin täysistunnossa heinäkuun alussa.</p><p>Muuten neuvostoa parlamentissa edustaa <strong>eurooppaministeri</strong>, tarvittaessa myös joku muu valtioneuvoston jäsen.&rdquo;</p><p>voimme todeta, että kova posti Eurooppaministerillä.</p><p>Mutta, kukas se olikaan tämän hallituksen eurooppaministeri?<br />ai, että <strong>Tytti Tuppurainen</strong>. Kova pesti hänellä.</p><p>Onko kukaan kuullut eurooppaministeri Tuppuraisesta sitten nimityspäivän? Ehkä hän on valmistautumassa ja prepattavana?<br />Pestin tärkeyteen nähden, olisi tietysti hyvä ja kiva saada hieman osviittaa, millä tavalla ja kuinka tässä eteneminen tapahtuu, siis asianomaisen ministerin ihan omasta suusta.</p><p>Kuka kysyisi?<br />Ø</p><p>P.S.: Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tapasi komissaari <strong>Günther Öttingerin </strong>yleisten asioiden neuvostossa 18. kesäkuuta 2019.</p><p>*</p><p><strong>Yleisten asioiden neuvosto</strong></p><p>&rdquo;Tänään (ti 18.6.2019) reissussa on eurooppaministeri <strong>Tytti Tuppurainen, joka alkaa pian johtaa yleisten asioiden neuvostoa.</strong> Ministerin mukana Luxemburgiin neuvoston kokoukseen matkusti kova joukko suomalaista virkamiesosaamista. Heidän joukossaan EU-erityisasiantuntija <strong>Heli Siivola</strong>, jolle yleisten asioiden neuvosto on tullut tutuksi jo monen ministerin ajalta.<br />Yleisten asioiden neuvoston kokous on Suomen EU-vaikuttamisen kannalta tärkeä vaihe ennen Eurooppa-neuvostoja. Silloin noustaan virkamiesvalmistelusta poliittiselle tasolle. Tapahtumat etenevät usein nopeasti, kun jäsenmaiden kannat ja neuvoston sihteeristön esitykset tarkentuvat aivan kokouksen alla. Silloin on monesti tarvittu Helin nopeaa reagointia ja yhteydenpitoa Helsingin kanssa.&rdquo;</p><p>Tytti Tuppuraisen tärkeäksi luonnehdittua eurooppaministerin tehtäväkenttää kuvaa alivaltiosihteeri Arvonen.</p><p>&rdquo;Yleisten asioiden neuvosto&rdquo; tulee varmaankin puheenjohtajuuskauden heinä-joulukuu 2019 aikana meille kaikille hieman tutummaksi foorumiksi, jahka tämä Suomen kausi tästä pääsee toden teolla käyntiin?</p><p>Ihan hazardi-esimerkkinä voinemme ottaa tähän juuri kyseisen 18. päivän kokouksen<br />(Yleisen asioiden neuvoston) päätöspöytäkirjatiivistelmän:<br /><a href="https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/gac/2019/06/18/" target="_blank" title="https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/gac/2019/06/18/"><u>https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/gac/20...</u></a></p><p>*</p><p><strong>Yleisten asioiden neuvosto 18.6.2019:</strong></p><p>Muistio on sen verran tiviistä kamaa, ja suomenkielinen lisäksi, että otetaanpa se malliksi tähän kokonaisuudessaan:</p><p>&rdquo;EU:n neuvosto<br /><em>Yleisten asioiden neuvosto 18.6.2019</em><br />Yleisten asioiden neuvoston pääkohdat, Luxemburg 18.6.2019</p><p>Tärkeimmät tulokset;</p><p><strong>Laajentuminen</strong></p><p>Neuvosto antoi päätelmät EU:n laajentumispolitiikasta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista.<br />Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2006 saavutetun laajentumista koskevan uuden yksimielisyyden ja sen perusteella annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti päätelmissä vahvistetaan neuvoston sitoutuminen laajentumiseen, joka kuuluu edelleen Euroopan unionin keskeisiin politiikkoihin.<br /><strong>Neuvosto toistaa pitävänsä laajentumista edelleen strategisena investointina</strong> rauhaan, demokratiaan, vaurauteen, turvallisuuteen ja vakauteen Euroopassa.<br />Neuvosto vahvistaa 26. kesäkuuta 2018 hyväksymänsä päätelmät ja panee tyytyväisenä merkille historiallisen ja uraauurtavan Prespan sopimuksen. Se panee merkille komission suosituksen <strong>aloittaa liittymisneuvottelut Pohjois-Makedonian tasavallan ja Albanian kanssa</strong>, mikä perustuu komission myönteiseen arvioon saavutetusta edistymisestä ja neuvoston määrittelemien ehtojen täyttämisestä. Aikaa on käytettävissä rajallisesti, ja asia on tärkeä, joten neuvosto palaa asiaan myöhemmin. Tavoitteena on saada aikaan selkeä ja perusteltu päätös mahdollisimman pian ja viimeistään lokakuussa 2019.<br />Kaikkien jäsenmaiden yksimielisesti hyväksymä ratkaisu on monimutkaisen neuvotteluprosessin puitteissa tehdyn intensiivisen työn tulos. Se on myönteinen viesti, joka takaa selkeän eurooppalaisen tulevaisuuden ja aikataulun kumppaneille, jotka noudattavat sitoumuksiaan. Neuvostossa tänään saavutettu tulos vahvistaa näkemyksemme siitä, että EU:n sisäiseen yhteenkuuluvuuteen perustuvan laajentumispolitiikan edistäminen parantaa välittömiltä naapurialueiltamme alkavan EU:n globaalin toiminnan johdonmukaisuutta ja relevanssia.<br />George Ciamba, Romanian Eurooppa-asioista vastaava ministeri<br />&bull; Neuvoston päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista<br />*<br /><strong>Seuraava monivuotinen rahoituskehys</strong></p><p>Neuvosto kävi Eurooppa-neuvoston alla periaatekeskustelun seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021&ndash;2027. Ministerit keskustelivat tarkistetusta ehdotuksesta neuvottelupaketiksi, jonka puheenjohtajamaa Romania on laatinut puolivuotiskaudellaan tehdyn intensiivisen työn tuloksena.<br />Asiakirjan <strong>tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa pöydällä olevia vaihtoehtoja </strong>johtajien tulevien keskustelujen helpottamiseksi. Periaatteena on, että <strong>mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu</strong>.<br />Suomen puheenjohtajakaudella on määrä jatkaa neuvottelupakettiehdotuksen käsittelyä EU-johtajien 20.&ndash;21. kesäkuuta pidettävässä kokouksessa antaman ohjauksen pohjalta.<br />Kauttamme neuvoston puheenjohtajana on leimannut intensiivinen työskentely monivuotisen rahoituskehyksen ja siihen liittyvien alakohtaisten ohjelmien parissa. Osana tätä työskentelyä olemme laatineet tarkistetun ehdotuksen neuvottelupaketiksi. Puheenjohtajamaa katsoo, että <strong>paketti on hyvä perusta suomalaisille kollegoillemme asian käsittelyn jatkamiseksi </strong>ja sopimuksen pikaisen muodostamisen helpottamiseksi.<br />George Ciamba, Romanian Eurooppa-asioista vastaava ministeri<br />&bull; Puheenjohtajamaan laatima tarkistettu neuvottelupakettiehdotus (14.6.2019)<br />*<br /><strong>Kesäkuun Eurooppa-neuvosto</strong></p><p>Neuvosto viimeisteli 20.&ndash;21. kesäkuuta 2019 pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelut keskustelemalla päätelmäehdotuksesta.<br />Kokouksessa EU-johtajien on tarkoitus<br />&bull; tehdä päätöksiä seuraavan institutionaalisen syklin nimityksistä ja hyväksyä EU:n strateginen ohjelma 2019&ndash;2024<br />&bull; jatkaa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen käsittelyä<br />&bull; keskustella ilmastonmuutoksesta YK:n pääsihteerin 23. syyskuuta 2019 koolle kutsuman ilmastohuippukokouksen edellä<br />&bull; keskustella maakohtaisista suosituksista eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä<br />&bull; panna merkille disinformaatiota ja vaaleja koskeva raportti, jonka puheenjohtajamaa Romania on laatinut yhteistyössä komission ja ulkoasiainedustajan kanssa<br />&bull; Eurooppa-neuvoston kokous 20.&ndash;21.6.2019<br />Eurooppalainen ohjausjakso<br />Neuvosto keskusteli maakohtaisia suosituksia koskevasta horisontaalisesta yhteenvetoraportista ja päätti toimittaa sen Eurooppa-neuvostolle.<br />&bull; Eurooppalainen ohjausjakso &ndash; horisontaalinen yhteenvetoraportti maakohtaisista suosituksista<br />*<br /><strong>EU:n tilapäinen matkustusasiakirja</strong></p><p>Neuvosto hyväksyi ilman keskustelua EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa koskevan direktiivin. Direktiivillä päivitetään EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa koskevat säännöt, muoto ja turvatekijät. Sillä yksinkertaistetaan menettelyjä, jotka koskevat kolmannessa maassa edustusta vailla olevia EU:n kansalaisia, joiden passi tai matkustusasiakirja on kadonnut, varastettu tai tuhoutunut.<br />&bull; Neuvostolta direktiivi EU:n tilapäisestä matkustusasiakirjasta (lehdistötiedote 18.6.2019) &rdquo;<br />&bull; *</p><p>Katsotaanpa vielä tämä <strong>Yleisten asioiden neuvoston kokouksen 18.6.2019</strong> kirjaus:</p><p>&quot;<strong>Neuvosto toistaa pitävänsä laajentumista edelleen STRATEGISENA INVESTOINTINA</strong><br /><em>rauhaan,<br />demokratiaan,<br />vaurauteen,<br />turvallisuuteen ja<br />vakauteen</em><br />EUROOPASSA.&quot;<br />(korostukset vh)</p><p>Toisekseen neuvosto panee merkille komission suosituksen <strong>aloittaa liittymisneuvottelut Pohjois-Makedonian ja Albanian </strong>kanssa. Aikaa on rajallisesti. Tavoitteena selkeä ja perusteltu päätös pian. Viimeistään lokakuussa 2019.</p><p>Että tällaista! Ja suomalaisen <strong>eurooppaministerin johdolla</strong> 1.7.-31.12.2019 välillä.</p><p>Luja on EU-vakaumuksellisten usko asiaansa.</p><p>Kun EU toisesta päästään murtuu ja murenee, niin toisaalla järkähtämättä jatketaan LAAJENTYMISTA - tuota unionin #strategista investointia.</p><p>Investointia riitamaalle ja taloudelliselle takamaalle!</p><p>Suomen asema Unionin Uskollisena jäsenenä, sen puheenjohtajamaana ja edelleen <strong>Yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajana </strong>ei ole yksiselitteistä, saati yksiselitteisen ongelmatonta.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen strateginen toimintasuunnitelma EU:n piirissä keskittyy olennaisilta osin Suomen puheenjohtajuuskauteen 1.7.-31.12.2019.

Kuuden kuukauden rypistys.

Suunnittelemme, että hyödynnämme puheenjohtamiamme kokouksia käynnistämään uuden strategisen ohjelman toimeenpanon”, kirjoittaa blogissaan EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen.

*

(Unionille uusi suunta, 12.4.2019;
https://vnk.fi/fi/suomen-eu-politiikka/alivaltiosi... )

”Tuleva puheenjohtajuus on siis jo nyt tarjonnut meille hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä EU tekee ensi kesästä eteenpäin”, hän toteaa.

Kasvuagendassa olemme ottaneet vetovastuun Suomen kanssa samoin ajattelevien jäsenmaiden keskuudessa. Pääministeri (Juha Sipilä) on tavannut näissä merkeissä kahdenvälisesti lähes kaikki kollegansa. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo saanut vetovastuun EU:n kasvustrategiaa pohjustavasta korkean tason työryhmästä.”

Niinpä;

”Maaliskuun Eurooppa-neuvoston alla maaryhmämme 17 pääministeriä lähettivät Suomen aloitteesta sisämarkkinoiden kehittämistä korostaneen kirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Tuosta kirjeestä ja sen jälkeen julkistetusta Ranskan ja Saksan teollisuuspoliittisesta julistuksesta muodostui pohja päämiesten hyväksymille päätelmille.”

17 pääministerin allekirjoittamassa Eurooppaneuvoston pj Donald Tuskille osoitetussa kirjelmässä seuraavien viiden vuoden kehityskohteina tähdennettiin 7:ää painopistettä, jotka ovat:

https://vnk.fi/documents/10616/334517/EU-johtajien...

*

Seuraava kappale on mielenkiintoinen, ja tärkeä.

Siinä tiivistyy monessakin mielessä Suomen asema Euroopan Unionissa, ja Unionin asema globaaleilla markkinoilla. Kyseessä on ”kiinalainen juttu”, eli vahvaksi markkinaohjuriksi kehittyneen Kiinan ja muiden ”Ei niin vahvasti länsimaisiin sääntörakenteisiin sitoutuneiden” valtojen vaikutus maailman taloudessa ja kaupassa.

Kysymys on siis siitä, miten Eurooppa pitää puolensa ja asemansa uudenlaisessa markkinakentässä.

Alivaltiosihteeri Arvonen tiivistää asetelman varsin selkeästi:

Ydinkysymys on, miten EU vastaa globaaliin haasteeseen, jossa kaikki kilpailijamme eivät toimi samojen sääntöjen pohjalta? Kiina haastaa Euroopan ja Yhdysvallat.
Saksa ja Ranska esittivät unionin sisäisten kilpailusääntöjen ja valtiontukiehtojen muokkaamista. Niiden tavoitteena on, että säännöt mahdollistaisivat helpommin suurten eurooppalaisten yritysten fuusiot. Suomi ja runsaat 16 muuta jäsenmaata puolestaan näkevät EU:n sisämarkkinoiden kehittämisen olevan paras väline kilpailuun vastaamiseksi.
Tämä asetelma leimaa unionin kilpailukyvystä käytävää lähiaikojen keskustelua. Me emme halua vaarantaa markkinoiden toimivuutta emmekä heikentää kilpailua ja kuluttajien asemaa. Päinvastoin kannatamme, että palvelumarkkinoita kehitetään edelleen ja digitaalista taloutta vahvistetaan. Se tuo uutta kasvua ja työtä unioniin.
Tämä ei tarkoita, etteikö meidän tulisi kehittää omaa pelisilmäämme. Tarvitsemme vahvempia keinoja globaalin kilpailutilanteen tasoittamiseksi. Niitä pitää etsiä paitsi omaa juoksua parantamalla myös määrätietoisesti kauppapolitiikan välineillä.”

*

Siihen nähden, mitä alivaltiosihteeri Arvonen toteaa, nimittäin että:

Kenties kovimpaan koitokseen pääsee EUROOPPAMINISERI.

Pelkästään kokouspäiviä Brysselissä, Strasbourgissa ja Luxemburgissa näyttää vuoden loppuun mennessä kertyvän vähintään 30.

Sen lisäksi hänen tulisi varata aikaa myös verkostoitumiselle ja kahdenvälisille tapaamisille muiden jäsenmaiden ministerien ja unionin toimielinten edustajien kanssa. Pääministeri esittelee Suomen puheenjohtajakauden tavoitteet Euroopan parlamentin täysistunnossa heinäkuun alussa.

Muuten neuvostoa parlamentissa edustaa eurooppaministeri, tarvittaessa myös joku muu valtioneuvoston jäsen.”

voimme todeta, että kova posti Eurooppaministerillä.

Mutta, kukas se olikaan tämän hallituksen eurooppaministeri?
ai, että Tytti Tuppurainen. Kova pesti hänellä.

Onko kukaan kuullut eurooppaministeri Tuppuraisesta sitten nimityspäivän? Ehkä hän on valmistautumassa ja prepattavana?
Pestin tärkeyteen nähden, olisi tietysti hyvä ja kiva saada hieman osviittaa, millä tavalla ja kuinka tässä eteneminen tapahtuu, siis asianomaisen ministerin ihan omasta suusta.

Kuka kysyisi?
Ø

P.S.: Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tapasi komissaari Günther Öttingerin yleisten asioiden neuvostossa 18. kesäkuuta 2019.

*

Yleisten asioiden neuvosto

”Tänään (ti 18.6.2019) reissussa on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, joka alkaa pian johtaa yleisten asioiden neuvostoa. Ministerin mukana Luxemburgiin neuvoston kokoukseen matkusti kova joukko suomalaista virkamiesosaamista. Heidän joukossaan EU-erityisasiantuntija Heli Siivola, jolle yleisten asioiden neuvosto on tullut tutuksi jo monen ministerin ajalta.
Yleisten asioiden neuvoston kokous on Suomen EU-vaikuttamisen kannalta tärkeä vaihe ennen Eurooppa-neuvostoja. Silloin noustaan virkamiesvalmistelusta poliittiselle tasolle. Tapahtumat etenevät usein nopeasti, kun jäsenmaiden kannat ja neuvoston sihteeristön esitykset tarkentuvat aivan kokouksen alla. Silloin on monesti tarvittu Helin nopeaa reagointia ja yhteydenpitoa Helsingin kanssa.”

Tytti Tuppuraisen tärkeäksi luonnehdittua eurooppaministerin tehtäväkenttää kuvaa alivaltiosihteeri Arvonen.

”Yleisten asioiden neuvosto” tulee varmaankin puheenjohtajuuskauden heinä-joulukuu 2019 aikana meille kaikille hieman tutummaksi foorumiksi, jahka tämä Suomen kausi tästä pääsee toden teolla käyntiin?

Ihan hazardi-esimerkkinä voinemme ottaa tähän juuri kyseisen 18. päivän kokouksen
(Yleisen asioiden neuvoston) päätöspöytäkirjatiivistelmän:
https://www.consilium.europa.eu/fi/meetings/gac/20...

*

Yleisten asioiden neuvosto 18.6.2019:

Muistio on sen verran tiviistä kamaa, ja suomenkielinen lisäksi, että otetaanpa se malliksi tähän kokonaisuudessaan:

”EU:n neuvosto
Yleisten asioiden neuvosto 18.6.2019
Yleisten asioiden neuvoston pääkohdat, Luxemburg 18.6.2019

Tärkeimmät tulokset;

Laajentuminen

Neuvosto antoi päätelmät EU:n laajentumispolitiikasta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista.
Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2006 saavutetun laajentumista koskevan uuden yksimielisyyden ja sen perusteella annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti päätelmissä vahvistetaan neuvoston sitoutuminen laajentumiseen, joka kuuluu edelleen Euroopan unionin keskeisiin politiikkoihin.
Neuvosto toistaa pitävänsä laajentumista edelleen strategisena investointina rauhaan, demokratiaan, vaurauteen, turvallisuuteen ja vakauteen Euroopassa.
Neuvosto vahvistaa 26. kesäkuuta 2018 hyväksymänsä päätelmät ja panee tyytyväisenä merkille historiallisen ja uraauurtavan Prespan sopimuksen. Se panee merkille komission suosituksen aloittaa liittymisneuvottelut Pohjois-Makedonian tasavallan ja Albanian kanssa, mikä perustuu komission myönteiseen arvioon saavutetusta edistymisestä ja neuvoston määrittelemien ehtojen täyttämisestä. Aikaa on käytettävissä rajallisesti, ja asia on tärkeä, joten neuvosto palaa asiaan myöhemmin. Tavoitteena on saada aikaan selkeä ja perusteltu päätös mahdollisimman pian ja viimeistään lokakuussa 2019.
Kaikkien jäsenmaiden yksimielisesti hyväksymä ratkaisu on monimutkaisen neuvotteluprosessin puitteissa tehdyn intensiivisen työn tulos. Se on myönteinen viesti, joka takaa selkeän eurooppalaisen tulevaisuuden ja aikataulun kumppaneille, jotka noudattavat sitoumuksiaan. Neuvostossa tänään saavutettu tulos vahvistaa näkemyksemme siitä, että EU:n sisäiseen yhteenkuuluvuuteen perustuvan laajentumispolitiikan edistäminen parantaa välittömiltä naapurialueiltamme alkavan EU:n globaalin toiminnan johdonmukaisuutta ja relevanssia.
George Ciamba, Romanian Eurooppa-asioista vastaava ministeri
• Neuvoston päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista
*
Seuraava monivuotinen rahoituskehys

Neuvosto kävi Eurooppa-neuvoston alla periaatekeskustelun seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2021–2027. Ministerit keskustelivat tarkistetusta ehdotuksesta neuvottelupaketiksi, jonka puheenjohtajamaa Romania on laatinut puolivuotiskaudellaan tehdyn intensiivisen työn tuloksena.
Asiakirjan tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa pöydällä olevia vaihtoehtoja johtajien tulevien keskustelujen helpottamiseksi. Periaatteena on, että mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu.
Suomen puheenjohtajakaudella on määrä jatkaa neuvottelupakettiehdotuksen käsittelyä EU-johtajien 20.–21. kesäkuuta pidettävässä kokouksessa antaman ohjauksen pohjalta.
Kauttamme neuvoston puheenjohtajana on leimannut intensiivinen työskentely monivuotisen rahoituskehyksen ja siihen liittyvien alakohtaisten ohjelmien parissa. Osana tätä työskentelyä olemme laatineet tarkistetun ehdotuksen neuvottelupaketiksi. Puheenjohtajamaa katsoo, että paketti on hyvä perusta suomalaisille kollegoillemme asian käsittelyn jatkamiseksi ja sopimuksen pikaisen muodostamisen helpottamiseksi.
George Ciamba, Romanian Eurooppa-asioista vastaava ministeri
• Puheenjohtajamaan laatima tarkistettu neuvottelupakettiehdotus (14.6.2019)
*
Kesäkuun Eurooppa-neuvosto

Neuvosto viimeisteli 20.–21. kesäkuuta 2019 pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelut keskustelemalla päätelmäehdotuksesta.
Kokouksessa EU-johtajien on tarkoitus
• tehdä päätöksiä seuraavan institutionaalisen syklin nimityksistä ja hyväksyä EU:n strateginen ohjelma 2019–2024
• jatkaa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen käsittelyä
• keskustella ilmastonmuutoksesta YK:n pääsihteerin 23. syyskuuta 2019 koolle kutsuman ilmastohuippukokouksen edellä
• keskustella maakohtaisista suosituksista eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä
• panna merkille disinformaatiota ja vaaleja koskeva raportti, jonka puheenjohtajamaa Romania on laatinut yhteistyössä komission ja ulkoasiainedustajan kanssa
• Eurooppa-neuvoston kokous 20.–21.6.2019
Eurooppalainen ohjausjakso
Neuvosto keskusteli maakohtaisia suosituksia koskevasta horisontaalisesta yhteenvetoraportista ja päätti toimittaa sen Eurooppa-neuvostolle.
• Eurooppalainen ohjausjakso – horisontaalinen yhteenvetoraportti maakohtaisista suosituksista
*
EU:n tilapäinen matkustusasiakirja

Neuvosto hyväksyi ilman keskustelua EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa koskevan direktiivin. Direktiivillä päivitetään EU:n tilapäistä matkustusasiakirjaa koskevat säännöt, muoto ja turvatekijät. Sillä yksinkertaistetaan menettelyjä, jotka koskevat kolmannessa maassa edustusta vailla olevia EU:n kansalaisia, joiden passi tai matkustusasiakirja on kadonnut, varastettu tai tuhoutunut.
• Neuvostolta direktiivi EU:n tilapäisestä matkustusasiakirjasta (lehdistötiedote 18.6.2019) ”
• *

Katsotaanpa vielä tämä Yleisten asioiden neuvoston kokouksen 18.6.2019 kirjaus:

"Neuvosto toistaa pitävänsä laajentumista edelleen STRATEGISENA INVESTOINTINA
rauhaan,
demokratiaan,
vaurauteen,
turvallisuuteen ja
vakauteen

EUROOPASSA."
(korostukset vh)

Toisekseen neuvosto panee merkille komission suosituksen aloittaa liittymisneuvottelut Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Aikaa on rajallisesti. Tavoitteena selkeä ja perusteltu päätös pian. Viimeistään lokakuussa 2019.

Että tällaista! Ja suomalaisen eurooppaministerin johdolla 1.7.-31.12.2019 välillä.

Luja on EU-vakaumuksellisten usko asiaansa.

Kun EU toisesta päästään murtuu ja murenee, niin toisaalla järkähtämättä jatketaan LAAJENTYMISTA - tuota unionin #strategista investointia.

Investointia riitamaalle ja taloudelliselle takamaalle!

Suomen asema Unionin Uskollisena jäsenenä, sen puheenjohtajamaana ja edelleen Yleisten asioiden neuvoston puheenjohtajana ei ole yksiselitteistä, saati yksiselitteisen ongelmatonta.

*

]]>
8 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277643-suomen-eu-puheenjohtajakauden-tarkein-posti-yleisten-asioiden-neuvoston-johto#comments Euroopan unioni Tytti Tuppurainen Mon, 24 Jun 2019 06:02:25 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277643-suomen-eu-puheenjohtajakauden-tarkein-posti-yleisten-asioiden-neuvoston-johto
Juhannus 25 vuotta sitten – EU:n liittymissopimus allekirjoitettiin Korfulla http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277541-juhannus-25-vuotta-sitten-eun-liittymissopimus-allekirjoitettiin-korfulla <p><em>Mielenkiintoisina aikoina on kiinnostavaa lukea muutamista päiväkirjoista, miten asiat silloin &ndash; määrävuosia sitten &ndash; menivät. Tai miten ne koettiin, miltä tuntuivat.&nbsp; Siis kyseisen päiväkirjan pitäjän kirjaamina.</em></p><p>*</p><p><strong>Juhannus 25 vuotta sitten &ndash; EU:n liittymissopimus allekirjoitettiin Korfulla</strong></p><p>Uusien EU-jäsenmaiden liittymistä koskeva sopimus allekirjoitettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa, juhannuksena 24.6.1994 Korfulla.</p><p>Euroopan Unionin jäseneksi hakeutumisen rautaisannos, tiivis prosessikuvaus, on luettavissa Eduskunnan sivuilta: <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx"><u>https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx</u></a></p><p>*</p><p>Itse <strong>liittymissopimus</strong>, Korfulla juhannuksena 1995 allekirjoitettu paperi, on nimeltään konstikas:</p><p>&rdquo;<strong>Sopimus</strong></p><p><strong><em>Sopimus</em></strong><em> Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenvaltiot) ja Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan <strong>välillä Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin</strong></em>.&rdquo;</p><p>Helsinki, [Ulkoasiainministeriö], 1994. <a href="https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/selma.157459" target="_blank"><u>Saatavuus Eduskunnan kirjastossa</u></a> &gt; <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/eu-liittymissopimus.aspx"><u>https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/eu-liittymissopimus.aspx</u></a></p><p>Päällimmäinen huomio on se, että Suomi ja muut uudet, jäsenyyttä hakevat, maat (Ruotsi ja Itävalta, ja vielä tuossa vaiheessa pelissä mukana ollut Norja) eivät siis allekirjoittaneet sopimusta liittymishankkeesta EU:n ja sen komission kanssa, vaan tuolloisten EU:n (joka taisi silloin vielä olla meikäläisittäin EY, vh) jäsenmaiden kanssa.&nbsp; Mikä itseasiassa oli tietenkin luonnollista ja oikein, juridisesti pitävää, ja hyvä, sillä jäsenmaat olivat itsenäisiä valtioita, aivan kuin neljä hakevaa sopija-osapuolella ollutta valtiota. &nbsp;</p><p>Norja harkitsi lopulta asian toisin, ja jäi omilleen.</p><p>Mutta se ei ole tämän blogin pääasia.</p><p>*</p><p><strong>Päivät päiväkirjojen lehdillä</strong></p><p>Olen tottunut erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa, tai jopa ilman mitään nimettävissä olevaa yhteyttä, tottunut lukemana muutamia <strong>klassisia päiväkirjoja</strong>, sellaisia kuin <strong>Samuel Pepysin</strong> (kummallisen nuoruuteni huikaisevia lukuelämyksiä), <strong>Juho Kusti Paasikivi, Urho Kaleva Kekkonen</strong> &ndash; ja säästääksemme aikaa, jätän luetteloinnin vähemmälle, ja hyppään suoraan tämänkertaiseen lukukohteeseeni, <strong>Erkki Sakari Tuomiojan</strong> päiväkirjaan.</p><p>Mitä Erkki Tuomioja kertoo Korfusta neljännesvuosisata sitten?</p><p>Odotukset ovat korkealla, tosin tarkemmin määrittelemättömät, eivätkä tuota pettymystä.</p><p>Laatu korvaa määrän. Mitään perusteellista kontekstuaalista tapauskuvausta emme saa.&nbsp; Saamme tämän, kauniin, lujan ja ehdottoman oireellisen kuvauksen Euroopan Unioniin liittymisen erään kulminaatiohetken kuvauksena:</p><p>SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan ja puolueen neuvottelukokoonpanon ytimeen kuulunut Tuomioja kirjoittaa:</p><p>&rdquo;<strong>Keskiviikko, 22. kesäkuuta 1994;</strong></p><p><em>Aamulla Finnairin koneella Ateenana, sitten on yli kuuden tunnin odotus ennen seuraavaa Korfun konetta.&nbsp; Se on jonkin verran myöhässä ja kun vastaanottoseremoniat Korfun kentällä tarkoittavat pääasiassa norkoilemista VIP-huoneessa &ndash; jonne on tuotu myös <strong>Jeltsinin</strong> oma Venäjän vaakunalla varustettu erikoispuhelin huomista varten &ndash; ehdin perille PES:n kokoushotelliin juuri kun johtajat ovat menossa sisään illalliselleen.&nbsp; Isäntänä on vanha ja sairas <strong>Andreas Papandreou</strong>, joka makaaberisti puuteroituine kasvoineen ja maalattuine huulineen tuo <strong>Conny Fredrissonin</strong> mielestä mieleen lähinnä amerikkalaisen hautaustoimiston sminkkaaman ruumiin</em>.&rdquo;</p><p>*</p><p>&rdquo;<strong>Torstai, 23. kesäkuuta</strong> 1994;</p><p><em>Aamukahvilla Mats Hellström ja Allan Larsson raportoivat eilisestä johtajaillallisesta.&nbsp; Oli keskusteltu sosialistiryhmän valinnoista, joissa oli todettu <strong>Pauline Greenin</strong> olevan vahvin ehdokas ryhmän johtoon, ja että parlamentin puhemieheksi tarjotaan <strong>Cotia</strong> tai (<strong>Klaus) Hänchiä</strong>.&nbsp; Tarkempi analyysi uudesta parlamentista kuitenkin osoittaa sen olevan edeltäjäänsä oikeistolaisempi eikä puna-vihreää enemmistöä enää ole, mutta oikeisto on myös vasemmistoa hajanaisempi, joten jotain mahdollisuuksia on.&nbsp; Paljon riippuu jo (<strong>Silvio) Berlusconin</strong> Forza Italian ryhmittymisestä.&nbsp; Myöhemmin päivällä Lipponen välittää heille kerrotun, että (<strong>Helmut) Kohl</strong> olisi tekemässä jotain diiliä Berlusconin kanssa FI:n ottamisesta EPP-ryhmään ja että pelinappulana olisi Italian maitokiintiön ylityksiä koskeva EU-lasku.</em></p><p><em>Kokouksessa on n. 60 osanottajaa.&nbsp; <strong>Papandreou</strong> käy avaamassa, mutta lähtee pian pois jättäen PASOK:n puhemieheksi <strong>Pangalos</strong>in.&nbsp; Pääministereistä ovat mukana <strong>Brundtland, Franz Vranitsky ja Paul Nyrop Rasmussen</strong>, mutta muuten puoluejohtajiakaan ei kovin montaa ole paikalla.&nbsp; Ranskassa ei <strong>Michael Rocardin</strong> potkujen, Italiassa <strong>Acchile Occhetton</strong> eron ja Englannissa&nbsp; <strong>John Smithin</strong> kuoleman jälkeen vielä sellaista edes olekaan, mutta poissa ovat myös mm. <strong>Scharping, Gonzales ja Carlsson</strong>.&nbsp; Keskustelun pohjustavat Pangalos ja <strong>Delors</strong>.&nbsp; Aiheina ovat huippukokouksen asiat, erityisesti valkoinen kirja, mutta kolmituntisessa keskustelussa puututaan kaikkeen muuhunkin sekä hyväksytään tavanomainen julkilausuma.</em></p><p><em>Minusta keskustelussa, jota seuraan tarkoin, ei kovin kuolemattomia ajatuksia esitetä.&nbsp; Se tuo kuitenkin mielenkiintoisella tavalla esiin sen miten samat koko EU:ta halkaisevat jännitteet näkyvät vain astetta lievemmin tässä sosialistiporukassa.&nbsp; Porukka ei esim. ole ilmeisesti yrittänytkään päätyä mihinkään sosialistien yhteiseen näkemykseen komission pj-kysymyksessä.&nbsp; Tämänkin perusteella jään miettimään, kuinka pahasti me johdamme ihmisiä Pohjoismaissa harhaan kun koitamme antaa kuvan siitä miten Euroopassa sosialistit muka yhtenäisesti ajavat kaikkia meidän tärkeinä pitämiämme asioita.</em></p><p><em>Toinen täällä vahvistunut, jo jonkin aikaa itänyt epäilykseni kohdistuu siihen, miten vakavissaan pohjoismaat ovat vaatiessaan avoimuuden lisäämistä EU:n päätöksenteossa.&nbsp; Sen kanssa ei ole kovin hyvässä sopusoinnussa se täälläkin useita kertoja milloin missäkin yhteydessä toistettu vetoomus, ettei tuota tai tätä asiaa pidä nyt ottaa ainakaan julkisesti esille ennen Pohjoismaiden kansanäänestyksiä sen vuoksi että se voisi vaikuttaa epäsuotuisasti tulokseen.</em></p><p><em>Paluulento Ateenaan.&rdquo;</em></p><p>*</p><p>Tämä on niin terävä ja paljon paljastava teksti, että tätä ei tee mieli ruveta kummemmin kommentoimalla käpälöimään.&nbsp; Viisaalle vähempikin riittää.</p><p>Yleensäkin on niin, että todistuksia kuunnellessa, on melkeinpä poikkeuksetta hedelmällisempi ja havainnollisempi kuunnella penseää kuin kuumaa.&nbsp; Siis mieluummin epäuskoisen ja agnostisen todistusta kuin uskossaan vahvan.&nbsp;</p><p>Tänä juhannuksena, jos aikaa jää, muistakaamme Suomen EU-jäsenyyden hakemisen 25-vuotispäivää, vaikkapa lukemalla Erkki Tuomiojan päiväkirjaa noilta ajoilta.</p><p>*</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mielenkiintoisina aikoina on kiinnostavaa lukea muutamista päiväkirjoista, miten asiat silloin – määrävuosia sitten – menivät. Tai miten ne koettiin, miltä tuntuivat.  Siis kyseisen päiväkirjan pitäjän kirjaamina.

*

Juhannus 25 vuotta sitten – EU:n liittymissopimus allekirjoitettiin Korfulla

Uusien EU-jäsenmaiden liittymistä koskeva sopimus allekirjoitettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa, juhannuksena 24.6.1994 Korfulla.

Euroopan Unionin jäseneksi hakeutumisen rautaisannos, tiivis prosessikuvaus, on luettavissa Eduskunnan sivuilta: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx

*

Itse liittymissopimus, Korfulla juhannuksena 1995 allekirjoitettu paperi, on nimeltään konstikas:

Sopimus

Sopimus Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Euroopan unionin jäsenvaltiot) ja Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan välillä Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin.”

Helsinki, [Ulkoasiainministeriö], 1994. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa > https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/eu-liittymissopimus.aspx

Päällimmäinen huomio on se, että Suomi ja muut uudet, jäsenyyttä hakevat, maat (Ruotsi ja Itävalta, ja vielä tuossa vaiheessa pelissä mukana ollut Norja) eivät siis allekirjoittaneet sopimusta liittymishankkeesta EU:n ja sen komission kanssa, vaan tuolloisten EU:n (joka taisi silloin vielä olla meikäläisittäin EY, vh) jäsenmaiden kanssa.  Mikä itseasiassa oli tietenkin luonnollista ja oikein, juridisesti pitävää, ja hyvä, sillä jäsenmaat olivat itsenäisiä valtioita, aivan kuin neljä hakevaa sopija-osapuolella ollutta valtiota.  

Norja harkitsi lopulta asian toisin, ja jäi omilleen.

Mutta se ei ole tämän blogin pääasia.

*

Päivät päiväkirjojen lehdillä

Olen tottunut erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa, tai jopa ilman mitään nimettävissä olevaa yhteyttä, tottunut lukemana muutamia klassisia päiväkirjoja, sellaisia kuin Samuel Pepysin (kummallisen nuoruuteni huikaisevia lukuelämyksiä), Juho Kusti Paasikivi, Urho Kaleva Kekkonen – ja säästääksemme aikaa, jätän luetteloinnin vähemmälle, ja hyppään suoraan tämänkertaiseen lukukohteeseeni, Erkki Sakari Tuomiojan päiväkirjaan.

Mitä Erkki Tuomioja kertoo Korfusta neljännesvuosisata sitten?

Odotukset ovat korkealla, tosin tarkemmin määrittelemättömät, eivätkä tuota pettymystä.

Laatu korvaa määrän. Mitään perusteellista kontekstuaalista tapauskuvausta emme saa.  Saamme tämän, kauniin, lujan ja ehdottoman oireellisen kuvauksen Euroopan Unioniin liittymisen erään kulminaatiohetken kuvauksena:

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan ja puolueen neuvottelukokoonpanon ytimeen kuulunut Tuomioja kirjoittaa:

Keskiviikko, 22. kesäkuuta 1994;

Aamulla Finnairin koneella Ateenana, sitten on yli kuuden tunnin odotus ennen seuraavaa Korfun konetta.  Se on jonkin verran myöhässä ja kun vastaanottoseremoniat Korfun kentällä tarkoittavat pääasiassa norkoilemista VIP-huoneessa – jonne on tuotu myös Jeltsinin oma Venäjän vaakunalla varustettu erikoispuhelin huomista varten – ehdin perille PES:n kokoushotelliin juuri kun johtajat ovat menossa sisään illalliselleen.  Isäntänä on vanha ja sairas Andreas Papandreou, joka makaaberisti puuteroituine kasvoineen ja maalattuine huulineen tuo Conny Fredrissonin mielestä mieleen lähinnä amerikkalaisen hautaustoimiston sminkkaaman ruumiin.”

*

Torstai, 23. kesäkuuta 1994;

Aamukahvilla Mats Hellström ja Allan Larsson raportoivat eilisestä johtajaillallisesta.  Oli keskusteltu sosialistiryhmän valinnoista, joissa oli todettu Pauline Greenin olevan vahvin ehdokas ryhmän johtoon, ja että parlamentin puhemieheksi tarjotaan Cotia tai (Klaus) Hänchiä.  Tarkempi analyysi uudesta parlamentista kuitenkin osoittaa sen olevan edeltäjäänsä oikeistolaisempi eikä puna-vihreää enemmistöä enää ole, mutta oikeisto on myös vasemmistoa hajanaisempi, joten jotain mahdollisuuksia on.  Paljon riippuu jo (Silvio) Berlusconin Forza Italian ryhmittymisestä.  Myöhemmin päivällä Lipponen välittää heille kerrotun, että (Helmut) Kohl olisi tekemässä jotain diiliä Berlusconin kanssa FI:n ottamisesta EPP-ryhmään ja että pelinappulana olisi Italian maitokiintiön ylityksiä koskeva EU-lasku.

Kokouksessa on n. 60 osanottajaa.  Papandreou käy avaamassa, mutta lähtee pian pois jättäen PASOK:n puhemieheksi Pangalosin.  Pääministereistä ovat mukana Brundtland, Franz Vranitsky ja Paul Nyrop Rasmussen, mutta muuten puoluejohtajiakaan ei kovin montaa ole paikalla.  Ranskassa ei Michael Rocardin potkujen, Italiassa Acchile Occhetton eron ja Englannissa  John Smithin kuoleman jälkeen vielä sellaista edes olekaan, mutta poissa ovat myös mm. Scharping, Gonzales ja Carlsson.  Keskustelun pohjustavat Pangalos ja Delors.  Aiheina ovat huippukokouksen asiat, erityisesti valkoinen kirja, mutta kolmituntisessa keskustelussa puututaan kaikkeen muuhunkin sekä hyväksytään tavanomainen julkilausuma.

Minusta keskustelussa, jota seuraan tarkoin, ei kovin kuolemattomia ajatuksia esitetä.  Se tuo kuitenkin mielenkiintoisella tavalla esiin sen miten samat koko EU:ta halkaisevat jännitteet näkyvät vain astetta lievemmin tässä sosialistiporukassa.  Porukka ei esim. ole ilmeisesti yrittänytkään päätyä mihinkään sosialistien yhteiseen näkemykseen komission pj-kysymyksessä.  Tämänkin perusteella jään miettimään, kuinka pahasti me johdamme ihmisiä Pohjoismaissa harhaan kun koitamme antaa kuvan siitä miten Euroopassa sosialistit muka yhtenäisesti ajavat kaikkia meidän tärkeinä pitämiämme asioita.

Toinen täällä vahvistunut, jo jonkin aikaa itänyt epäilykseni kohdistuu siihen, miten vakavissaan pohjoismaat ovat vaatiessaan avoimuuden lisäämistä EU:n päätöksenteossa.  Sen kanssa ei ole kovin hyvässä sopusoinnussa se täälläkin useita kertoja milloin missäkin yhteydessä toistettu vetoomus, ettei tuota tai tätä asiaa pidä nyt ottaa ainakaan julkisesti esille ennen Pohjoismaiden kansanäänestyksiä sen vuoksi että se voisi vaikuttaa epäsuotuisasti tulokseen.

Paluulento Ateenaan.”

*

Tämä on niin terävä ja paljon paljastava teksti, että tätä ei tee mieli ruveta kummemmin kommentoimalla käpälöimään.  Viisaalle vähempikin riittää.

Yleensäkin on niin, että todistuksia kuunnellessa, on melkeinpä poikkeuksetta hedelmällisempi ja havainnollisempi kuunnella penseää kuin kuumaa.  Siis mieluummin epäuskoisen ja agnostisen todistusta kuin uskossaan vahvan. 

Tänä juhannuksena, jos aikaa jää, muistakaamme Suomen EU-jäsenyyden hakemisen 25-vuotispäivää, vaikkapa lukemalla Erkki Tuomiojan päiväkirjaa noilta ajoilta.

*

 

]]>
7 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277541-juhannus-25-vuotta-sitten-eun-liittymissopimus-allekirjoitettiin-korfulla#comments Erkki Tuomioja EU:n liittymissopimus Euroopan unioni Korfu 1994 Suomi Thu, 20 Jun 2019 08:32:50 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277541-juhannus-25-vuotta-sitten-eun-liittymissopimus-allekirjoitettiin-korfulla
Vihreä hiili- ja teräsyhteisö - vaikuttaa legitiimiltä http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276615-vihrea-hiili-ja-terasyhteiso-vaikuttaa-legitiimilta <p>Koko unionin äänestysaktiivisuus oli 50,5%.&nbsp; Demokratiassa yli puolet on keskeinen ratkaisevakin juttu. Silti äänestysaktiivisuus on aika aneemista, eikä Suomi tuota prosenttia osaltaan nostata. Ainakin Orpo julisti vaalituloksen Eurooppaa (Unionia) rakentavien voitoksi. Toisaalla on ihmetelty miksi &quot;hajoittajat&quot; haluavat parlamenttiin? Ehkä noista hajoittajistakin suuri osa haluaa vain muuttaa Unionin suuntaa. Toki se tarkoittaa osaltaan nykymenon hajoittamista.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Eurovaalilla olisi eväät olla paljon suositumpi vaali, mutta jotenkin se ei tunnu saavan ihmisiä liikkeelle. Äänestäminen on kätevää, ehdokaslistat ovat valtakunnallisia tunnetuin ehdokkain ja samat kansalliset puolueet laativat listat. Voidaan toki spekuloida Unioinin etäisyydestä sekä sen demokraattisuudestakin, mutta kyllä läpi paistaa <strong>välinpitämättömyys</strong>. Termi on merkittävä. <em>Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan juuri mainittu välinpitämättömyys.</em> Merkittävä osa suomalaisista jotka eivät jättäisi äänestämättä eduskuntavaaleissa jättävät europarlamenttivaalit väliin säännöllisesti.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Välinpitämättömyys on Unioinin legitimiteetin pahin vihollinen, jos se mielii olla eurooppalaisten yhteisen hyvän projekti - saati rauhan projekti. Kannattaisikin siis kokonaisuuden kannalta ottaa avosylein vastaan Unionia kritisoivatkin voimat, jotka vahvistavat projektin legitimiteettiä - ollen siinä mukana. Ilmeisesti oppositiolla on elimellinen rooli demokratiassa - kehittäjänä ja vartijana. Parlamentti joka ei kestä oppositiota on heikko ja epädemokraattinen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Onko Unioni toisaalta niin heikoilla kantimilla, ettei se itseasiassa kestäisi välinpitämättömien aktivoitumista, koska tuo heikentäisi Unionin perinteistä johtoa? Toki nyt nähtiin äänestysvilkkauden kasvua, eikä tuo pahemmin ilmentynyt &quot;kriittisten ja hajoittajien&quot; ääninä. Tulee kuitenkin huomata, että kriittisyys on monikärkistä. Huomioida tulee myös se, että ympäri eurooppaa on tullut ristiriitaisia tuloksia sen eri osista. Unioni on kirjava.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Vihreän aatteen nousu Unionissa on piikkiä lihaan siinä missä &quot;hajoittajien&quot; nousu olisi ollut. <strong>Vihreän aallon realisoituminen on vielä katsomaton kortti.</strong> Onko vihreä linja maltillinen vai aletaanko valtapuolueiden kovia linjanvetoja lunastaa käytännössä? Lupaaminen on ollut liian helppoa perinteisille hiipuville puolueille ilmastokysymyksissä. Ei ehkä ole ollut ihan kirkkaana mielessä se käytännön toteutuksen puoli asiassa, joka voi olla nyt edessä. Vihreillä itsellään on myös edessään luovimista, jolla kasvattaa kannatustaan saaden hankkeitaan läpi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jostain muistui mieleeni YlePuheen taannoinen Unionin &quot;ytimien&quot; Jyrki Kataisen haastattelu. Siitä jäi mieleeni pariin kertaan todettu nokkimisjärjestys &quot;yritykset ja ihmiset&quot;, &quot;yritykset ja kansalaiset&quot;. Jää nähtäväksi miten Euroopan ydin eli perinteiset <strong>suur</strong>yritykset ottavat lopulta vastaan koventuvan ilmastopolitiikan. Toisaalta miten ihmiset/kansalaiset ottavat vastaan &quot;maksumiehen&quot; roolinsa.&nbsp;Ehkä etenkin eurooppalainen osaaminen päästöjen vääristelystä tulee tarpeeseen, jotta päästään mielyttävään lopputulokseen</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koko unionin äänestysaktiivisuus oli 50,5%.  Demokratiassa yli puolet on keskeinen ratkaisevakin juttu. Silti äänestysaktiivisuus on aika aneemista, eikä Suomi tuota prosenttia osaltaan nostata. Ainakin Orpo julisti vaalituloksen Eurooppaa (Unionia) rakentavien voitoksi. Toisaalla on ihmetelty miksi "hajoittajat" haluavat parlamenttiin? Ehkä noista hajoittajistakin suuri osa haluaa vain muuttaa Unionin suuntaa. Toki se tarkoittaa osaltaan nykymenon hajoittamista.

 

Eurovaalilla olisi eväät olla paljon suositumpi vaali, mutta jotenkin se ei tunnu saavan ihmisiä liikkeelle. Äänestäminen on kätevää, ehdokaslistat ovat valtakunnallisia tunnetuin ehdokkain ja samat kansalliset puolueet laativat listat. Voidaan toki spekuloida Unioinin etäisyydestä sekä sen demokraattisuudestakin, mutta kyllä läpi paistaa välinpitämättömyys. Termi on merkittävä. Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan juuri mainittu välinpitämättömyys. Merkittävä osa suomalaisista jotka eivät jättäisi äänestämättä eduskuntavaaleissa jättävät europarlamenttivaalit väliin säännöllisesti.

 

Välinpitämättömyys on Unioinin legitimiteetin pahin vihollinen, jos se mielii olla eurooppalaisten yhteisen hyvän projekti - saati rauhan projekti. Kannattaisikin siis kokonaisuuden kannalta ottaa avosylein vastaan Unionia kritisoivatkin voimat, jotka vahvistavat projektin legitimiteettiä - ollen siinä mukana. Ilmeisesti oppositiolla on elimellinen rooli demokratiassa - kehittäjänä ja vartijana. Parlamentti joka ei kestä oppositiota on heikko ja epädemokraattinen.

 

Onko Unioni toisaalta niin heikoilla kantimilla, ettei se itseasiassa kestäisi välinpitämättömien aktivoitumista, koska tuo heikentäisi Unionin perinteistä johtoa? Toki nyt nähtiin äänestysvilkkauden kasvua, eikä tuo pahemmin ilmentynyt "kriittisten ja hajoittajien" ääninä. Tulee kuitenkin huomata, että kriittisyys on monikärkistä. Huomioida tulee myös se, että ympäri eurooppaa on tullut ristiriitaisia tuloksia sen eri osista. Unioni on kirjava.

 

Vihreän aatteen nousu Unionissa on piikkiä lihaan siinä missä "hajoittajien" nousu olisi ollut. Vihreän aallon realisoituminen on vielä katsomaton kortti. Onko vihreä linja maltillinen vai aletaanko valtapuolueiden kovia linjanvetoja lunastaa käytännössä? Lupaaminen on ollut liian helppoa perinteisille hiipuville puolueille ilmastokysymyksissä. Ei ehkä ole ollut ihan kirkkaana mielessä se käytännön toteutuksen puoli asiassa, joka voi olla nyt edessä. Vihreillä itsellään on myös edessään luovimista, jolla kasvattaa kannatustaan saaden hankkeitaan läpi.

 

Jostain muistui mieleeni YlePuheen taannoinen Unionin "ytimien" Jyrki Kataisen haastattelu. Siitä jäi mieleeni pariin kertaan todettu nokkimisjärjestys "yritykset ja ihmiset", "yritykset ja kansalaiset". Jää nähtäväksi miten Euroopan ydin eli perinteiset suuryritykset ottavat lopulta vastaan koventuvan ilmastopolitiikan. Toisaalta miten ihmiset/kansalaiset ottavat vastaan "maksumiehen" roolinsa. Ehkä etenkin eurooppalainen osaaminen päästöjen vääristelystä tulee tarpeeseen, jotta päästään mielyttävään lopputulokseen

]]>
0 http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276615-vihrea-hiili-ja-terasyhteiso-vaikuttaa-legitiimilta#comments Demokratia EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka Euroopan unioni Mon, 27 May 2019 08:48:46 +0000 Miikka Satama http://miikkakristiansatama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276615-vihrea-hiili-ja-terasyhteiso-vaikuttaa-legitiimilta
10 teesiä seuraavan sukupolven Euroopalle http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276540-10-teesia-seuraavan-sukupolven-euroopalle <p><strong>10 teesiä seuraavan sukupolven Euroopalle</strong></p><p>Lähdin ehdolle eurovaaleihin, koska Euroopan unioni on etenkin monelle nuorelle tärkeä, mutta nuorten ja tulevaisuuden ääni kuuluu päätöksenteossa liian heikkona. Näissä vaaleissa on myös kyse siitä, meneekö Eurooppa taantumuksen vai edistyksen suuntaan. Siksi nyt&nbsp;tarvitaan seuraavan sukupolven Eurooppaa. Minulle tärkein yksittäinen teema on ilmastonmuutoksen ratkaiseminen. Muita tärkeitä teemojani ovat korkea osaaminen, mielenterveys, syrjäytymisen ehkäiseminen, talous ja turvallisuus, eläinten hyvinvointi sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Haluan olla vaihtoehto kaikenlaiselle taantumukselle ja trumpismille. Seuraavan sukupolven Euroopan, #meidänEU:n, tulee olla sinivihreä, edistyksellinen ja liberaali.</p><ol><li>EU:n on oltava globaali suunnannäyttäjä ilmastopolitiikassa ja ilmastonmuutoksen ratkaisemisen täytyy olla sen prioriteettilistan kärjessä. Päästövähennystavoitteita on kiristettävä, energiaunionia edistettävä ja kiertotaloutta hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin. Myös eläinten äänen tulee kuulua päätöksenteossa.</li><li>Vain korkealla osaamisella Eurooppa pärjää globaalissa kilpailussa. Eurooppalaisten yliopistojen verkosto on käynnistettävä välittömästi ja horisontti -tutkimusohjelmaa kasvatettava 50 prosentilla.</li><li>Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus kansainvälistymiseen. Erasmus+ -vaihto-ohjelmaa tulee laajentaa niin, että kaikilla opiskelijoilla aina ammatillisista oppilaitoksista lukioihin ja korkeakouluihin on aidosti tasa-arvoinen mahdollisuus lähteä vaihtoon.</li><li>Syrjäytyminen, pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat inhimillisesti raskaita ja myös kansakuntien tasolla mittava ongelma. EU:n tulee luoda ohjelma ja suositukset esimerkiksi siitä, miten nopeasti terapiaan tulee päästä tarpeen toteamisen jälkeen.</li><li>Työttömyyttä ja etenkin nuorisotyöttömyyttä tulee vähentää radikaalisti. Se tehdään luomalla EU:sta parempi alue yrittää ja liikkua työn perässä. Kevennetään byrokratiaa ja tunnustetaan tutkinnot eri maissa nykyistä joustavammin.</li><li>Arvot ovat ankkuri ja meidän tulee puolustaa eurooppalaisia arvoja, kuten demokratiaa, vapautta ja ihmisoikeuksia. Jos jokin jäsenmaa rikkoo toistuvasti yhteisiä arvoja, tulee EU-tuet evätä näiltä.</li><li>Maahanmuuttoon on löydyttävä reilu ratkaisu, joka tukee työperäistä maahanmuuttoa ja toisaalta ehkäisee hallitsematonta siirtolaisuutta. Ulkorajoille tarvitaan vahvempi kontrolli ja vastaanottokeskukset. Juurisyihin on puututtava kehitysyhteistyöllä.</li><li>Digitaalisuus ja teknologian kehitys on valjastettava ihmisten hyödyksi ja talouskasvuksi. Digitaaliset sisämarkkinat ovat hyvä esimerkki yhdestä unionin lupaavimmasta kehityskohteesta, jonka syventämistä tulee jatkaa.</li><li>Turvallisuus on perustarve. EU:n sisältä tulee etsiä kumppanuuksia puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisäämiselle. Etenkin tekoälysodankäyntiin tulee varautua. Nato suojaisi Suomea parhaiten.</li><li>Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee edistää kaikilla unionin tasoilla. Ihmisille tulee kuulua samat oikeudet ja mahdollisuudet sukupuoleen, ihonväriin tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.</li></ol><p><strong>10 teser till den blivande generationen</strong></p><p>Jag ställde upp i EU-valet eftersom Europeiska unionen är mycket viktig för många unga, men ungas och framtidens röst borde höras bättre i beslutsfattandet. I det här valet står Europas riktning också på spel: låter vi reaktionära krafter styra Europa eller väljer vi framgång som riktning till Europa? Därför behöver vi den blivande generationens Europa. Det allra viktigaste enskilda temat för mig är att tackla klimatförändringen. Mina andra viktiga teman är högt kunnande, mental hälsa, att avvärja utslagning, ekonomi och säkerhet samt djurens välmående och jämlikhet. Jag vill vara ett alternativ för alla reaktionära krafter och trumpism. Den blivande generationens Europa ska vara blågrönt, reformvänligt och liberalt.</p><ol><li>EU bör vara en global vägvisare inom klimatpolitiken där att tackla klimatförändringen ska prioriteras. Målen att minska utsläppen måste skärpas och energiunionen ska befrämjas. Vi ska också ha fokus på cirkulär ekonomi och hur vi kan tillämpa den mer effektivt än i nuläget. Också djurens röst ska höras i beslutsfattandet.</li><li>Europa klarar sig i en global konkurrens bara med högt kunnande. Nätverket mellan olika europeiska universitet ska aktiveras omedelbart och finansieringen av programmet Horisont Europa ska ökas med 50 %.</li><li>Var och en av unga ska ha möjligheten att få internationell erfarenhet. Utbytesprogrammet Erasmus+ ska utvidgas så att alla studerande från yrkeskolor till gymnasier respektive högskolor har genuint samma möjlighet att åka på utbyte.</li><li>Utslagning, illamående och mentala problem är ansträngande ur både människans och samhällets synvinkel. EU ska skapa ett program och rekommendationer t.ex. om hur snabb tillgången till terapi ska vara när behovet av vård har konstaterats.</li><li>Arbetslösheten och särskilt ungdomsarbetslösheten ska minskas radikalt. Det förverkligas genom att förvandla EU till ett bättre område där det är lättare att vara egenföretagare och röra sig efter arbete. Vi ska minska byrokratin och erkänna examina mer flexibelt i olika länder.</li><li>Värden är utgångspunkten till allt och vi ska försvara de europeiska värdena som demokrati, frihet och mänskliga rättigheter. Om något medlemsland upprepade gånger bryter mot dessa gemensamma värden måste landets EU-bidrag avslås.</li><li>Vi behöver hitta en rättvis lösning på invandringen. Lösningen ska stödja arbetsbetingad invandring och på andra sidan avvärja skadlig invandring. De yttre gränserna behöver en starkare kontroll och förläggningar. Vi ska ingripa i de grundläggande orsakerna med utvecklingssamarbete.</li><li>Digital teknik och teknologisk utveckling bör fungera så att de är till nytta för folk och den ekonomiska tillväxten inom EU. De digitala inre marknaderna är ett bra exempel på ett av de mest lovande utvecklingsmålen vilket också ska fördjupas i framtiden.</li><li>Säkerhet är ett av de grundläggande behoven. Inom EU bör vi leta efter partnerskap för att öka försvars- och säkerhetssamarbetet. Vi ska förbereda oss speciellt för en sådan krigföring som tillämpar artificiell intelligens.</li><li>Jämlikhet och likvärdighet ska befrämjas på alla nivåer inom unionen. Folk ska ha samma rättigheter och möjligheter oberoende av kön, hudfärg eller sexuell läggning.</li></ol><p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=y4CXcfuBato">https://www.youtube.com/watch?v=y4CXcfuBato</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 10 teesiä seuraavan sukupolven Euroopalle

Lähdin ehdolle eurovaaleihin, koska Euroopan unioni on etenkin monelle nuorelle tärkeä, mutta nuorten ja tulevaisuuden ääni kuuluu päätöksenteossa liian heikkona. Näissä vaaleissa on myös kyse siitä, meneekö Eurooppa taantumuksen vai edistyksen suuntaan. Siksi nyt tarvitaan seuraavan sukupolven Eurooppaa. Minulle tärkein yksittäinen teema on ilmastonmuutoksen ratkaiseminen. Muita tärkeitä teemojani ovat korkea osaaminen, mielenterveys, syrjäytymisen ehkäiseminen, talous ja turvallisuus, eläinten hyvinvointi sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Haluan olla vaihtoehto kaikenlaiselle taantumukselle ja trumpismille. Seuraavan sukupolven Euroopan, #meidänEU:n, tulee olla sinivihreä, edistyksellinen ja liberaali.

  1. EU:n on oltava globaali suunnannäyttäjä ilmastopolitiikassa ja ilmastonmuutoksen ratkaisemisen täytyy olla sen prioriteettilistan kärjessä. Päästövähennystavoitteita on kiristettävä, energiaunionia edistettävä ja kiertotaloutta hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin. Myös eläinten äänen tulee kuulua päätöksenteossa.
  2. Vain korkealla osaamisella Eurooppa pärjää globaalissa kilpailussa. Eurooppalaisten yliopistojen verkosto on käynnistettävä välittömästi ja horisontti -tutkimusohjelmaa kasvatettava 50 prosentilla.
  3. Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus kansainvälistymiseen. Erasmus+ -vaihto-ohjelmaa tulee laajentaa niin, että kaikilla opiskelijoilla aina ammatillisista oppilaitoksista lukioihin ja korkeakouluihin on aidosti tasa-arvoinen mahdollisuus lähteä vaihtoon.
  4. Syrjäytyminen, pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat inhimillisesti raskaita ja myös kansakuntien tasolla mittava ongelma. EU:n tulee luoda ohjelma ja suositukset esimerkiksi siitä, miten nopeasti terapiaan tulee päästä tarpeen toteamisen jälkeen.
  5. Työttömyyttä ja etenkin nuorisotyöttömyyttä tulee vähentää radikaalisti. Se tehdään luomalla EU:sta parempi alue yrittää ja liikkua työn perässä. Kevennetään byrokratiaa ja tunnustetaan tutkinnot eri maissa nykyistä joustavammin.
  6. Arvot ovat ankkuri ja meidän tulee puolustaa eurooppalaisia arvoja, kuten demokratiaa, vapautta ja ihmisoikeuksia. Jos jokin jäsenmaa rikkoo toistuvasti yhteisiä arvoja, tulee EU-tuet evätä näiltä.
  7. Maahanmuuttoon on löydyttävä reilu ratkaisu, joka tukee työperäistä maahanmuuttoa ja toisaalta ehkäisee hallitsematonta siirtolaisuutta. Ulkorajoille tarvitaan vahvempi kontrolli ja vastaanottokeskukset. Juurisyihin on puututtava kehitysyhteistyöllä.
  8. Digitaalisuus ja teknologian kehitys on valjastettava ihmisten hyödyksi ja talouskasvuksi. Digitaaliset sisämarkkinat ovat hyvä esimerkki yhdestä unionin lupaavimmasta kehityskohteesta, jonka syventämistä tulee jatkaa.
  9. Turvallisuus on perustarve. EU:n sisältä tulee etsiä kumppanuuksia puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisäämiselle. Etenkin tekoälysodankäyntiin tulee varautua. Nato suojaisi Suomea parhaiten.
  10. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tulee edistää kaikilla unionin tasoilla. Ihmisille tulee kuulua samat oikeudet ja mahdollisuudet sukupuoleen, ihonväriin tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

10 teser till den blivande generationen

Jag ställde upp i EU-valet eftersom Europeiska unionen är mycket viktig för många unga, men ungas och framtidens röst borde höras bättre i beslutsfattandet. I det här valet står Europas riktning också på spel: låter vi reaktionära krafter styra Europa eller väljer vi framgång som riktning till Europa? Därför behöver vi den blivande generationens Europa. Det allra viktigaste enskilda temat för mig är att tackla klimatförändringen. Mina andra viktiga teman är högt kunnande, mental hälsa, att avvärja utslagning, ekonomi och säkerhet samt djurens välmående och jämlikhet. Jag vill vara ett alternativ för alla reaktionära krafter och trumpism. Den blivande generationens Europa ska vara blågrönt, reformvänligt och liberalt.

  1. EU bör vara en global vägvisare inom klimatpolitiken där att tackla klimatförändringen ska prioriteras. Målen att minska utsläppen måste skärpas och energiunionen ska befrämjas. Vi ska också ha fokus på cirkulär ekonomi och hur vi kan tillämpa den mer effektivt än i nuläget. Också djurens röst ska höras i beslutsfattandet.
  2. Europa klarar sig i en global konkurrens bara med högt kunnande. Nätverket mellan olika europeiska universitet ska aktiveras omedelbart och finansieringen av programmet Horisont Europa ska ökas med 50 %.
  3. Var och en av unga ska ha möjligheten att få internationell erfarenhet. Utbytesprogrammet Erasmus+ ska utvidgas så att alla studerande från yrkeskolor till gymnasier respektive högskolor har genuint samma möjlighet att åka på utbyte.
  4. Utslagning, illamående och mentala problem är ansträngande ur både människans och samhällets synvinkel. EU ska skapa ett program och rekommendationer t.ex. om hur snabb tillgången till terapi ska vara när behovet av vård har konstaterats.
  5. Arbetslösheten och särskilt ungdomsarbetslösheten ska minskas radikalt. Det förverkligas genom att förvandla EU till ett bättre område där det är lättare att vara egenföretagare och röra sig efter arbete. Vi ska minska byrokratin och erkänna examina mer flexibelt i olika länder.
  6. Värden är utgångspunkten till allt och vi ska försvara de europeiska värdena som demokrati, frihet och mänskliga rättigheter. Om något medlemsland upprepade gånger bryter mot dessa gemensamma värden måste landets EU-bidrag avslås.
  7. Vi behöver hitta en rättvis lösning på invandringen. Lösningen ska stödja arbetsbetingad invandring och på andra sidan avvärja skadlig invandring. De yttre gränserna behöver en starkare kontroll och förläggningar. Vi ska ingripa i de grundläggande orsakerna med utvecklingssamarbete.
  8. Digital teknik och teknologisk utveckling bör fungera så att de är till nytta för folk och den ekonomiska tillväxten inom EU. De digitala inre marknaderna är ett bra exempel på ett av de mest lovande utvecklingsmålen vilket också ska fördjupas i framtiden.
  9. Säkerhet är ett av de grundläggande behoven. Inom EU bör vi leta efter partnerskap för att öka försvars- och säkerhetssamarbetet. Vi ska förbereda oss speciellt för en sådan krigföring som tillämpar artificiell intelligens.
  10. Jämlikhet och likvärdighet ska befrämjas på alla nivåer inom unionen. Folk ska ha samma rättigheter och möjligheter oberoende av kön, hudfärg eller sexuell läggning.

https://www.youtube.com/watch?v=y4CXcfuBato

]]>
1 http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276540-10-teesia-seuraavan-sukupolven-euroopalle#comments Euroopan unioni Eurovaalit Euvaalit Nuoret Tulevaisuus Sat, 25 May 2019 18:41:03 +0000 Janika Takatalo http://janikatakatalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276540-10-teesia-seuraavan-sukupolven-euroopalle
Toiseksi suurin demokratia http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276535-toiseksi-suurin-demokratia <p><strong>Euroopan Unioni on ainutlaatuinen poliittinen ja taloudellinen rakennelma. Vaikka sen perustukset eivät ole välttämättä ihan suorassa, ja kattokin vuotaa paikoin, kaikkine ongelmineen EU on maailman toiseksi suurin demokratia, jonka parlamentin vaaleissa on 400 miljoonaa äänioikeutettua. Vain Intian parlamentin vaaleissa äänioikeutettuja on enemmän, 900 miljoonaa.</strong></p><p></p><p>Euroopan Unionia kutsutaan usein historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi. Euroopan viime vuosikymmeniä leimaa tosiaan nimenomaan rauha, etenkin jos niitä vertaa vuosisatoihin ennen Unionin perustamista. Unionin perusidea, Euroopan maiden talouksien, etenkin terästeollisuuden sitominen yhteen niin, että hyökkäys naapurimaahan vahingoittaa myös omaa maata, on osoittautunut toimivaksi.</p><p></p><p>Samalla Euroopan Unionista irtaantumisesta on tullut hyvin vaikeaa, kuten Iso-Britannian Brexit-kaaos osoittaa. Jo pelkkä eron valmistelu on vahingoittanut Iso-Britannian taloutta dramaattisesti. <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/britannian-toiseksi-suurin-terasvalmistaja-british-steel-konkurssiin/3073f189-e416-4d46-969a-83b38bb43cb3">British Steelin</a> konkurssi on tästä tuorein esimerkki. Iso-Britanniassa toimivat kansainväliset <a href="https://edition.cnn.com/2019/01/24/business/airbus-brexit-warning/index.html">yritykset siirtävät toimintaansa muihin EU-maihin</a>, jotta eivät menettäisi Unionin sisämarkkinoiden etuja.</p><p></p><p>Rauhan merkityksestä Euroopan Unionin motiivina ei ole viime vuosina juuri keskusteltu. Kun suurten EU-maiden johdossa oli vielä sodan kokenut sukupolvi, omista eduista oltiin valmiita tinkimään yhteisen edun nimissä.</p><p></p><p>Täysin onnistunut rauhanprojekti EU ei toki ole ollut, mutta Euroopassa on sodittu vain Unionin ulkopuolella. Silti Jugoslavian hajoamissodat ja Itä-Ukrainan sota ovat osoittaneet, millainen alisuorittaja Euroopan Unioni on turvallisuuspolitiikassa. Vaikka EU-maat käyttävät puolustukseen noin 200 miljardia euroa vuodessa, Unionilta on puuttunut sekä poliittinen tahto että sotilaallinen kyky toimia omien rajojensa ulkopuolella edes rauhan turvaamiseksi Euroopassa. &nbsp;</p><p></p><p>Euroopan Unioni ei ole valmis, se elää ja muuttuu jatkuvasti.. Siksi EU-parlamentin vaalit ovat niin tärkeät, sillä Parlamentti on se paikka, jossa meidän yhteisen Eurooppamme tulevaisuudesta keskustellaan ja päätetään.</p><p></p><p>Haluammeko, että Unioni rakentaa entistä tiiviimpää yhteistä turvallisuuspolitiikkaa? Vai ei?</p><p></p><p>Haluammeko, että EU-maiden on noudatettava liberaalin demokratian periaatteita? Vai ei?</p><p></p><p>Haluammeko, että Euroopan Unioni on ilmastopolitiikan edelläkävijä? Vai ei?</p><p></p><p>Haluammeko Euroopan Unionin pärjäävän tekoälykilvassa Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa? Vai ei?</p><p></p><p>Haluammeko Euroopan Unionin tukevan ensisijaisesti maataloutta vai teollisuutta? Vai jotain muuta?</p><p></p><p>Nämä, ja monta muuta asiaa päätetään suurelta osin nimenomaan Euroopan Unionin Parlementissa.</p><p></p><p>Näissä vaaleissa päätetään, mihin suuntaan Euroopan Unioni kehittyy. Esimerkiksi, annammeko Puolan ja Unkarin luopua liberaalista demokratiasta ja nauttia silti täysistä Euroopan Unionin eduista?</p><p></p><p>Miten mikään maa voi ylipäätään kutsua itseään demokratiaksi, jos sen hallitus on ottanut tiedotusvälineet ja oikeuslaitoksen hallintaansa? Seuraavissa vaaleissa puolueet eivät ole enää samalla viivalla.</p><p></p><p>Sekä <a href="https://www.ednh.news/eu-payers-and-receivers/">Puola että Unkari ovat EU:n suurimpien nettosaajien joukossa</a>. EU:lla olisi siis iso ruuvi, jos se haluaisi käyttää sitä. Tai sitten meidän on hyväksyttävä, ettei EU:n jäsenmaiden tarvitse olla liberaaleja demokratioita. Sekin on monien mielestä harkinnan arvoinen vaihtoehto.</p><p></p><p>Silloin Euroopan Unioni ei olisi enää maailman toiseksi suurin demokratia.</p><p></p><p>Siksi huomenna äänestäminen on niin tärkeää. EU:a on helppo syyttää kaikesta. Paljon vaikeampaa on ottaa äänestäjänä osansa vastuusta EU:n tulevaisuudesta.</p><p></p><p>&nbsp;</p><p></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan Unioni on ainutlaatuinen poliittinen ja taloudellinen rakennelma. Vaikka sen perustukset eivät ole välttämättä ihan suorassa, ja kattokin vuotaa paikoin, kaikkine ongelmineen EU on maailman toiseksi suurin demokratia, jonka parlamentin vaaleissa on 400 miljoonaa äänioikeutettua. Vain Intian parlamentin vaaleissa äänioikeutettuja on enemmän, 900 miljoonaa.

Euroopan Unionia kutsutaan usein historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi. Euroopan viime vuosikymmeniä leimaa tosiaan nimenomaan rauha, etenkin jos niitä vertaa vuosisatoihin ennen Unionin perustamista. Unionin perusidea, Euroopan maiden talouksien, etenkin terästeollisuuden sitominen yhteen niin, että hyökkäys naapurimaahan vahingoittaa myös omaa maata, on osoittautunut toimivaksi.

Samalla Euroopan Unionista irtaantumisesta on tullut hyvin vaikeaa, kuten Iso-Britannian Brexit-kaaos osoittaa. Jo pelkkä eron valmistelu on vahingoittanut Iso-Britannian taloutta dramaattisesti. British Steelin konkurssi on tästä tuorein esimerkki. Iso-Britanniassa toimivat kansainväliset yritykset siirtävät toimintaansa muihin EU-maihin, jotta eivät menettäisi Unionin sisämarkkinoiden etuja.

Rauhan merkityksestä Euroopan Unionin motiivina ei ole viime vuosina juuri keskusteltu. Kun suurten EU-maiden johdossa oli vielä sodan kokenut sukupolvi, omista eduista oltiin valmiita tinkimään yhteisen edun nimissä.

Täysin onnistunut rauhanprojekti EU ei toki ole ollut, mutta Euroopassa on sodittu vain Unionin ulkopuolella. Silti Jugoslavian hajoamissodat ja Itä-Ukrainan sota ovat osoittaneet, millainen alisuorittaja Euroopan Unioni on turvallisuuspolitiikassa. Vaikka EU-maat käyttävät puolustukseen noin 200 miljardia euroa vuodessa, Unionilta on puuttunut sekä poliittinen tahto että sotilaallinen kyky toimia omien rajojensa ulkopuolella edes rauhan turvaamiseksi Euroopassa.  

Euroopan Unioni ei ole valmis, se elää ja muuttuu jatkuvasti.. Siksi EU-parlamentin vaalit ovat niin tärkeät, sillä Parlamentti on se paikka, jossa meidän yhteisen Eurooppamme tulevaisuudesta keskustellaan ja päätetään.

Haluammeko, että Unioni rakentaa entistä tiiviimpää yhteistä turvallisuuspolitiikkaa? Vai ei?

Haluammeko, että EU-maiden on noudatettava liberaalin demokratian periaatteita? Vai ei?

Haluammeko, että Euroopan Unioni on ilmastopolitiikan edelläkävijä? Vai ei?

Haluammeko Euroopan Unionin pärjäävän tekoälykilvassa Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa? Vai ei?

Haluammeko Euroopan Unionin tukevan ensisijaisesti maataloutta vai teollisuutta? Vai jotain muuta?

Nämä, ja monta muuta asiaa päätetään suurelta osin nimenomaan Euroopan Unionin Parlementissa.

Näissä vaaleissa päätetään, mihin suuntaan Euroopan Unioni kehittyy. Esimerkiksi, annammeko Puolan ja Unkarin luopua liberaalista demokratiasta ja nauttia silti täysistä Euroopan Unionin eduista?

Miten mikään maa voi ylipäätään kutsua itseään demokratiaksi, jos sen hallitus on ottanut tiedotusvälineet ja oikeuslaitoksen hallintaansa? Seuraavissa vaaleissa puolueet eivät ole enää samalla viivalla.

Sekä Puola että Unkari ovat EU:n suurimpien nettosaajien joukossa. EU:lla olisi siis iso ruuvi, jos se haluaisi käyttää sitä. Tai sitten meidän on hyväksyttävä, ettei EU:n jäsenmaiden tarvitse olla liberaaleja demokratioita. Sekin on monien mielestä harkinnan arvoinen vaihtoehto.

Silloin Euroopan Unioni ei olisi enää maailman toiseksi suurin demokratia.

Siksi huomenna äänestäminen on niin tärkeää. EU:a on helppo syyttää kaikesta. Paljon vaikeampaa on ottaa äänestäjänä osansa vastuusta EU:n tulevaisuudesta.

 

]]>
10 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276535-toiseksi-suurin-demokratia#comments EU-parlamentti Euroopan unioni Eurovaalit Sat, 25 May 2019 17:31:21 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276535-toiseksi-suurin-demokratia
Kyselyt kansaa johtamassa http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276533-kyselyt-kansaa-johtamassa <p>&nbsp;</p><p>Uuden Suomen uutisotsikko 25.5 &rdquo;Alma-kysely paljastaa: Näin suomalaiset haluavat EU:n kehittyvän&rdquo;. Taustalla on Alma Median kysely, jossa kysyttiin, mikä olisi toivottava suunta Euroopan unionille?&rdquo; Konkreettinen vastausvaihtoehto oli: Pitäisikö yhteistyötä EU-valtioiden kesken lisätä vai vähentää? Toimituksen jutussa kyselyn tulosta tulkittiin lähtökohdasta: &rdquo;tuleeko lisää integraatiota vai uhkaako unionia jonkinlainen heikkeneminen&rdquo;?</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta miten tällaista kyselyä pitäisi oikein tulkita. Jos joku sanoo, että kannattaa yhteistyön lisäämistä, mitä tekemistä sillä on integraation kanssa. Integraatio tarkoittaa ainakin minun korvissani eri asiaa kuin yhteistyö. Yhteistyö on hyvä asia ja sitä varmaan kannattavat kaikki. EU:n alkuperäinen tarkoituskin oli juuri yhteistyö. Syventyvää integraatiota tuskin kannatetaan samalla tavalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Minusta on ärsyttävää, että integraatiohalukkuudesta ei tehdä konkreettisia kysymyksiä. Näin voitaisiin tehdä esimerkiksi tyyliin: oletko valmis maksamaan suurempaa EU-jäsenmaksua. Oletko valmis siirtämään finanssipoliittisen päätöksenteon ECOFIN:lle, oletko valmis maksamaan EU-veroa, hyväksytkö yhtenäisen verojärjestelmän koko EU:n alueella jne. Luulisi, että näihin kysymyksiin olisi jopa helpompi vastata kuin abstraktiin kysymykseen yhteistyön lisäämisestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Hieman samanlainen tulkintaongelma tuli minua vastaa viikko sitten (16.5) kun YLE julkaisi seuraava uutisen: &rdquo;Tutkimus: Lähes neljä viidestä suomalaisesta rajoittaisi avohakkuita lailla: Avohakkuisiin perustuva metsätalous on ajanut sadat lajit sukupuuton partaalle&rdquo;. Otsikossa viitattu tutkimus oli WWF:n tekemä ja perustui Kantor Oy:n suorittamaan kyselyyn. Varsinaisia kysymyksiä (väitteitä, joihin piti ottaa kantaa) oli vain kolme, eli seuraavat: (1) Valtion on kasvatettava luonnonsuojelun rahoitusta merkittävästi luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. (2) Metsähallituksen tulostavoite on puolitettava takaisin 60 miljoonan euron tasolle arvokkaiden luontokohteiden säästämiseksi. (3) Avohakkuita on rajoitettava lakisääteisesti alueilla, joilla niistä on suurin haitta ympäristölle. Kuten nähdään, väitteet on aina varustettu jollain johdattelevalla kommentilla tai rajauksella . Avohakkuiden osalta väite rajataan koskemaan &rdquo;hankkeita, joista on suurinta haittaa ympäristölle&rdquo;. Varaus toki esiintyy myöhemmin uutisartikkelin tekstissä, mutta ei otsikossa. Selvästikin uutinen ja uutisotsikko noudattelevat lähes yksi yhteen WWF:n alkuperäistä formaattia. Tulosten oikeellisuutta tai tulosten yleistettävyyttä ei tietenkään mitenkään kyseenalaistettu.</p><p>.</p><p>Ehkä vielä hankalampi oli toinen YLEn uutinen (16.5), joka netissä otsikoitiin seuraavasti: &rdquo;Tie auki kilometriverolle? Lähes puolet suomalaisista hyväksyisi autonsa seurannan verotusta varten&rdquo;. Tässä tapauksessa ongelma liittyy ennen kaikkea kyselyn edustavuuteen. Autoalan Keskusliiton kotisivuilta ilmenee, että tutkimusaineisto koottiin internetpaneelin ja puhelinhaastattelututkimuksen yhdistelmänä - vastaajia yhteensä 4&nbsp;411, joista internet-paneelissa 4 010 vastaajaa ja puhelinhaastatteluissa 401. Tiedonkeruusta vastasi Innolink Research &ndash; niminen yritys. Mistään ei ilmene otoksen edustavuus, ja ennen kaikkea internet paneeli herättää epäilyjä. Yrityksen kotisivulta ilmenee, että paneeliin voi ilmoittautua kuka tahansa yli 15 -vuotias Suomessa asuva (paneeliin osallistumisesta palkitaan lahjakorteilla). Kyselyaineisto ja otanta eivät luvalla sanoen vakuuta. Mitään kontrollia/vastaavuutta populaatiodatan suhteen ei esitetä (esimerkiksi vaikka ikärakenteen, auto omistamisen jne. suhteen). Hieman omituista on myös se, että kyselyssä ei tarkenneta mitenkään valvonnan sisältöä eikä siinä puhuta mitään &rdquo;vakuutusten tarpeista&rdquo;, joista taas tutkimuksen yhteenvedossa puhutaan.</p><p>Erilasia kyselytuloksia tunnutaan julkaistavan lähes pävittäin ja joka kerta jää askarruttamaan, onko kyselyssä ollut konkreettinen kysymys todellakin sellainen, että se oikeuttaa julkaistuun otsikkoon artikkelissa. Erityisen vastenmieliseltä tuntuvat kysymyksiin liittyvät johdattelevat tekstit, jotka tekevät vaikeaksi päätellä, missä tilanteessa vastaus todella pätee. Jos kysytään, kannatatko verojen korotuksia tilanteessa, jossa sodan uhka on ilmeinen, oikea tulkinta ei ole, että vastaaja kannattaa ylipäätään verojen korotuksia.</p><p>Oma lukunsa on otannan oikeellisuuden selvittäminen. Lukijalle pitäisi antaa mahdollisuus nähdä alkuperäinen kyselylomake, otannan perustiedot, havaintojen painostus, luottamusvälien laskennan yksityiskohdat jne. Ei riitä, että sanotaan, että kysely perustuu satunnaisotantaan, jos satunnaisotanta kohdistuu vain älypuhelimen omistaviin Kalliossa asuviin opiskelijoihin.</p><p>Ongelmallinen piirre on se, että internetissä on nykyään helppo tehdä kyselyitä. Mutta monet niistä ovat olleet täysin arvottomia, valitettavan usein jopa valheellisia. Siksi kun seuraavan kerran näet otsikon tyyliin: Suomalaiset haluavat Jean-Claude Juckerista seuraavan Suomen presidentin, veda henkeä ja siirry pienellä fontilla kirjoitetun tekstin pariin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Uuden Suomen uutisotsikko 25.5 ”Alma-kysely paljastaa: Näin suomalaiset haluavat EU:n kehittyvän”. Taustalla on Alma Median kysely, jossa kysyttiin, mikä olisi toivottava suunta Euroopan unionille?” Konkreettinen vastausvaihtoehto oli: Pitäisikö yhteistyötä EU-valtioiden kesken lisätä vai vähentää? Toimituksen jutussa kyselyn tulosta tulkittiin lähtökohdasta: ”tuleeko lisää integraatiota vai uhkaako unionia jonkinlainen heikkeneminen”?

 

Mutta miten tällaista kyselyä pitäisi oikein tulkita. Jos joku sanoo, että kannattaa yhteistyön lisäämistä, mitä tekemistä sillä on integraation kanssa. Integraatio tarkoittaa ainakin minun korvissani eri asiaa kuin yhteistyö. Yhteistyö on hyvä asia ja sitä varmaan kannattavat kaikki. EU:n alkuperäinen tarkoituskin oli juuri yhteistyö. Syventyvää integraatiota tuskin kannatetaan samalla tavalla.

 

Minusta on ärsyttävää, että integraatiohalukkuudesta ei tehdä konkreettisia kysymyksiä. Näin voitaisiin tehdä esimerkiksi tyyliin: oletko valmis maksamaan suurempaa EU-jäsenmaksua. Oletko valmis siirtämään finanssipoliittisen päätöksenteon ECOFIN:lle, oletko valmis maksamaan EU-veroa, hyväksytkö yhtenäisen verojärjestelmän koko EU:n alueella jne. Luulisi, että näihin kysymyksiin olisi jopa helpompi vastata kuin abstraktiin kysymykseen yhteistyön lisäämisestä.

 

Hieman samanlainen tulkintaongelma tuli minua vastaa viikko sitten (16.5) kun YLE julkaisi seuraava uutisen: ”Tutkimus: Lähes neljä viidestä suomalaisesta rajoittaisi avohakkuita lailla: Avohakkuisiin perustuva metsätalous on ajanut sadat lajit sukupuuton partaalle”. Otsikossa viitattu tutkimus oli WWF:n tekemä ja perustui Kantor Oy:n suorittamaan kyselyyn. Varsinaisia kysymyksiä (väitteitä, joihin piti ottaa kantaa) oli vain kolme, eli seuraavat: (1) Valtion on kasvatettava luonnonsuojelun rahoitusta merkittävästi luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. (2) Metsähallituksen tulostavoite on puolitettava takaisin 60 miljoonan euron tasolle arvokkaiden luontokohteiden säästämiseksi. (3) Avohakkuita on rajoitettava lakisääteisesti alueilla, joilla niistä on suurin haitta ympäristölle. Kuten nähdään, väitteet on aina varustettu jollain johdattelevalla kommentilla tai rajauksella . Avohakkuiden osalta väite rajataan koskemaan ”hankkeita, joista on suurinta haittaa ympäristölle”. Varaus toki esiintyy myöhemmin uutisartikkelin tekstissä, mutta ei otsikossa. Selvästikin uutinen ja uutisotsikko noudattelevat lähes yksi yhteen WWF:n alkuperäistä formaattia. Tulosten oikeellisuutta tai tulosten yleistettävyyttä ei tietenkään mitenkään kyseenalaistettu.

.

Ehkä vielä hankalampi oli toinen YLEn uutinen (16.5), joka netissä otsikoitiin seuraavasti: ”Tie auki kilometriverolle? Lähes puolet suomalaisista hyväksyisi autonsa seurannan verotusta varten”. Tässä tapauksessa ongelma liittyy ennen kaikkea kyselyn edustavuuteen. Autoalan Keskusliiton kotisivuilta ilmenee, että tutkimusaineisto koottiin internetpaneelin ja puhelinhaastattelututkimuksen yhdistelmänä - vastaajia yhteensä 4 411, joista internet-paneelissa 4 010 vastaajaa ja puhelinhaastatteluissa 401. Tiedonkeruusta vastasi Innolink Research – niminen yritys. Mistään ei ilmene otoksen edustavuus, ja ennen kaikkea internet paneeli herättää epäilyjä. Yrityksen kotisivulta ilmenee, että paneeliin voi ilmoittautua kuka tahansa yli 15 -vuotias Suomessa asuva (paneeliin osallistumisesta palkitaan lahjakorteilla). Kyselyaineisto ja otanta eivät luvalla sanoen vakuuta. Mitään kontrollia/vastaavuutta populaatiodatan suhteen ei esitetä (esimerkiksi vaikka ikärakenteen, auto omistamisen jne. suhteen). Hieman omituista on myös se, että kyselyssä ei tarkenneta mitenkään valvonnan sisältöä eikä siinä puhuta mitään ”vakuutusten tarpeista”, joista taas tutkimuksen yhteenvedossa puhutaan.

Erilasia kyselytuloksia tunnutaan julkaistavan lähes pävittäin ja joka kerta jää askarruttamaan, onko kyselyssä ollut konkreettinen kysymys todellakin sellainen, että se oikeuttaa julkaistuun otsikkoon artikkelissa. Erityisen vastenmieliseltä tuntuvat kysymyksiin liittyvät johdattelevat tekstit, jotka tekevät vaikeaksi päätellä, missä tilanteessa vastaus todella pätee. Jos kysytään, kannatatko verojen korotuksia tilanteessa, jossa sodan uhka on ilmeinen, oikea tulkinta ei ole, että vastaaja kannattaa ylipäätään verojen korotuksia.

Oma lukunsa on otannan oikeellisuuden selvittäminen. Lukijalle pitäisi antaa mahdollisuus nähdä alkuperäinen kyselylomake, otannan perustiedot, havaintojen painostus, luottamusvälien laskennan yksityiskohdat jne. Ei riitä, että sanotaan, että kysely perustuu satunnaisotantaan, jos satunnaisotanta kohdistuu vain älypuhelimen omistaviin Kalliossa asuviin opiskelijoihin.

Ongelmallinen piirre on se, että internetissä on nykyään helppo tehdä kyselyitä. Mutta monet niistä ovat olleet täysin arvottomia, valitettavan usein jopa valheellisia. Siksi kun seuraavan kerran näet otsikon tyyliin: Suomalaiset haluavat Jean-Claude Juckerista seuraavan Suomen presidentin, veda henkeä ja siirry pienellä fontilla kirjoitetun tekstin pariin.

]]>
14 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276533-kyselyt-kansaa-johtamassa#comments Euroopan unioni Integraatio Kyselytutkimukset Sat, 25 May 2019 16:48:59 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276533-kyselyt-kansaa-johtamassa
Oodi Euroopalle http://matildaafh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276484-oodi-euroopalle <p>Eurooppalaisuus on enemmän kuin Euroopan unioni. EU on 28 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Kun puhutaan EU:sta monelle tulee mieleen Brysselin harmaat rakennukset, komission virkamiehet tai EU-neuvoston päätöslauselmat. Ne ovat olennaisia rattaita EU-koneistossa, mutta eurooppalaisuus on paljon enemmän.</p><p>Eurooppalaisuus on idea rauhasta sotien jälkeen. Se on idea yhteisestä maanosasta, jota ei voida jakaa kahtia - ei muurilla eikä politiikalla. Eurooppalaisuus on Berliinin muurin murtuminen ja Itä- ja Länsi-Saksan yhdistyminen. Se on demokratian voitto Itä-Euroopan kommunismia ja &nbsp;Etelä-Euroopan diktatuureja vastaan. Eurooppalaisuus on Suomelle valinta kuulua läntiseen arvoyhteisöön. Eurooppalaisuus on vapautta.</p><p>Euroopan unioni on 1900-vuosisadan paras poliittinen idea. EU:ssa yhdistetään eurooppalaisuuden parhaita ominaisuuksia. EU edistää eurooppalaisuutta. Kiitos EU:n voimme liikkua vapaasti, tehdä kauppaa ja elää turvassa.</p><p>Vaalien alla olemme keskustelleet taloudesta, maahanmuutosta ja ilmastonmuutoksesta. Mielestäni kaikki kiteytyy kahteen asiaan: turvallisuuteen ja vapauteen.</p><p>EU:n tulee taata kansalaisilleen turvaa sodasta ja levottomuuksista, ihmisoikeusloukkauksista ja vainosta. EU:n on tehtävä kaikkensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sillä sen vaikutukset ovat ihmisille vaarallisia.</p><p>Vapaus kuuluu EU:n perusoikeuksiin. Ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja demokratia kulkevat käsi kädessä yksilön vapauden kanssa. Yhteisiä arvojamme on puolustettava kaikissa tilanteissa. Tämä luo parhaat edellytykset vapaudelle.</p><p>Olen ehdolla Euroopan parlamenttiin, koska haluan EU:n, joka luo turvaa ja vapauttaa kansalaisilleen. EU, joka on suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni. Se tarkoittaa parempaa sääntelyä ja vähemmän byrokratiaa - lisäarvoa kansalaisille ja leveämmät hartiat jäsenmaille.</p><p>Eurooppalaisuus ei ole sama kuin EU, mutta EU on se paikka, jossa voimme parhaiten puolustaa sekä edistää ideaa eurooppalaisuudesta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurooppalaisuus on enemmän kuin Euroopan unioni. EU on 28 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto. Kun puhutaan EU:sta monelle tulee mieleen Brysselin harmaat rakennukset, komission virkamiehet tai EU-neuvoston päätöslauselmat. Ne ovat olennaisia rattaita EU-koneistossa, mutta eurooppalaisuus on paljon enemmän.

Eurooppalaisuus on idea rauhasta sotien jälkeen. Se on idea yhteisestä maanosasta, jota ei voida jakaa kahtia - ei muurilla eikä politiikalla. Eurooppalaisuus on Berliinin muurin murtuminen ja Itä- ja Länsi-Saksan yhdistyminen. Se on demokratian voitto Itä-Euroopan kommunismia ja  Etelä-Euroopan diktatuureja vastaan. Eurooppalaisuus on Suomelle valinta kuulua läntiseen arvoyhteisöön. Eurooppalaisuus on vapautta.

Euroopan unioni on 1900-vuosisadan paras poliittinen idea. EU:ssa yhdistetään eurooppalaisuuden parhaita ominaisuuksia. EU edistää eurooppalaisuutta. Kiitos EU:n voimme liikkua vapaasti, tehdä kauppaa ja elää turvassa.

Vaalien alla olemme keskustelleet taloudesta, maahanmuutosta ja ilmastonmuutoksesta. Mielestäni kaikki kiteytyy kahteen asiaan: turvallisuuteen ja vapauteen.

EU:n tulee taata kansalaisilleen turvaa sodasta ja levottomuuksista, ihmisoikeusloukkauksista ja vainosta. EU:n on tehtävä kaikkensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, sillä sen vaikutukset ovat ihmisille vaarallisia.

Vapaus kuuluu EU:n perusoikeuksiin. Ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja demokratia kulkevat käsi kädessä yksilön vapauden kanssa. Yhteisiä arvojamme on puolustettava kaikissa tilanteissa. Tämä luo parhaat edellytykset vapaudelle.

Olen ehdolla Euroopan parlamenttiin, koska haluan EU:n, joka luo turvaa ja vapauttaa kansalaisilleen. EU, joka on suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni. Se tarkoittaa parempaa sääntelyä ja vähemmän byrokratiaa - lisäarvoa kansalaisille ja leveämmät hartiat jäsenmaille.

Eurooppalaisuus ei ole sama kuin EU, mutta EU on se paikka, jossa voimme parhaiten puolustaa sekä edistää ideaa eurooppalaisuudesta.

 

]]>
2 http://matildaafh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276484-oodi-euroopalle#comments Berliinin muuri EU rauha Eurooopan turvallisuus Euroopan unioni Eurooppalaisuus Sat, 25 May 2019 05:12:21 +0000 Matilda af Hällström http://matildaafh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276484-oodi-euroopalle
Kielevä EU http://kaakkuriniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276472-kieleva-eu <p>Tekee mieli puhua Euroopasta. Sehän on maailman napa. Euroopassa ovat maailman keskukset: Pariisi, Berliini, Lontoo, Rooma, Moskova. Nyt maailman keskukset alkavat tosin olla Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.</p><p>1940-luvulla Yhdysvaltojen talous oli puolet koko maailman bruttokansantuotteesta, nyt se on 24 prosenttia. Kiina on kakkonen, noin 19 %, Japani kolmas ja Saksa neljäs. Euroopan unionin jäsenmaiden yhteenlaskettu BKT on 20 % maailman BKT:stä.</p><p>Nämä tilastoluvut riittäkööt. Mennään muihin numeroasioihin. Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä. Nyt kun Britannia on lähdössä, nousee kysymys, heitetäänkö englanti pois. Irlanti on elvyttänyt iirin kieltä viralliseksi kielekseen, joten se ei periaatteessa tarvitse englantia. Jos Skotlanti itsenäistyy ja liittyy unioniin, silloin on kielikysymys ratkaistava uudelleen. Mikä olisi unionin yhteinen kieli eli <em>lingua franca</em>: ranska, saksa, latina vai jokin muu?</p><p>Joka tapauksessa EU tuottaa äärimmäisen huonoa kieltä. Siinä on yksi syy, minkä vuoksi EU tuntuu kovin etäiseltä ja vaikeaselkoiselta asialta.</p><p>Suomessakin on jo neljännesvuosisata opetettu kaikissa opinahjoissa, kuinka EU on rauhan takaaja ja hyvinvoinnin tuoja meille kaikille, mutta tulokset ovat aika vaatimattomat. Olisiko tämä kielen vaikeaselkoisuus osa ongelman ratkaisua? Otetaanpa esimerkiksi EU-komission tämän vuoden tammikuussa antama asetus:</p><p>&nbsp;</p><p>________________________________________________</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Komission täytäntöönpanoasetus</strong> (EU) 2019/123,</p><p>annettu 24 päivänä tammikuuta 2019,</p><p>ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistäja komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 kumoamisesta</p><p>(ETA:n kannaltamerkityksellinen teksti)</p><p>Euroopan komissio, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 551/2004 (1)(ilmatila-asetus) ja erityisesti sen 6 artiklan 4 ja 7 kohdan,</p><p>sekä katsoo seuraavaa:</p><p>(1) Verkkotoimintojen olisi oltava yleishyödyllinen palvelu, jota harjoitetaan eurooppalaista ilmaliikenteen hallinta-verkkoa (EATMN), jäljempänä &rdquo;verkko&rdquo;, varten ja sen puitteissa. Toiminnoilla olisi edistettävä lentoliikennejärjestelmän kestävää kehitystä varmistamalla vaadittu suoritustaso, yhteentoimivuus, yhteensopivuus ja toiminnan koordinointi, mukaan lukien toiminta, jolla varmistetaan niukkojen resurssien optimaalinen käyttö.</p><p>(2) Asetuksen (EY) N:o 551/2004 mukainen Euroopan reittiverkon suunnittelu, verkon kapasiteetin ja ilmaliikennevirtojen hallinta sekä niukkojen resurssien koordinointi eivät saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden omaa ilmatilaansa koskevaan suvereniteettiin eikä niiden vastuisiin, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 549/2004 (2) säädetysti yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen ja puolustukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>____________________________________________________________________</p><p>&nbsp;</p><p>Numeroitujen kohtien lisäksi tulee vielä 36 numeroitua kohtaa, sitten 16 sivua asetustekstiä ja 25 sivua liitteitä. Kieli on huonompaa kuin YK:n keskeisissä asiakirjoissa. Mutta YK:ssa onkin vain kuusi virallista kieltä.</p><p>Säädösten kääntämistä on EU:ssa kahlehtii pistesääntö, jonka mukaan virkkeitä pitää olla jokaisella kielellä yhtä monta. Kun joka kielellä toimitaan näin, voidaan kätevästi viitata säädöksen tiettyyn kohtaan kielestä riippumatta.</p><p>Kotimaisten kielten tutkimuskeskus huomauttaa, että asia ei jakaudu luontevasti kaikilla kielillä virkkeisiin samalla tavalla.</p><p>Suomen kielessä pitäisi useiden partisiippien jälkeen tai niiden sijaan kirjoittaa lauseenvastikkeita tai uusia virkkeitä. Tässä sitä ollaan.</p><p>Roomalaisilla oli sanonta: <em>Caesar non supra grammaticos</em>, keisari ei ole kieliopin tekijöiden yläpuolella. Näyttää siltä, että EU on.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tekee mieli puhua Euroopasta. Sehän on maailman napa. Euroopassa ovat maailman keskukset: Pariisi, Berliini, Lontoo, Rooma, Moskova. Nyt maailman keskukset alkavat tosin olla Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

1940-luvulla Yhdysvaltojen talous oli puolet koko maailman bruttokansantuotteesta, nyt se on 24 prosenttia. Kiina on kakkonen, noin 19 %, Japani kolmas ja Saksa neljäs. Euroopan unionin jäsenmaiden yhteenlaskettu BKT on 20 % maailman BKT:stä.

Nämä tilastoluvut riittäkööt. Mennään muihin numeroasioihin. Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä. Nyt kun Britannia on lähdössä, nousee kysymys, heitetäänkö englanti pois. Irlanti on elvyttänyt iirin kieltä viralliseksi kielekseen, joten se ei periaatteessa tarvitse englantia. Jos Skotlanti itsenäistyy ja liittyy unioniin, silloin on kielikysymys ratkaistava uudelleen. Mikä olisi unionin yhteinen kieli eli lingua franca: ranska, saksa, latina vai jokin muu?

Joka tapauksessa EU tuottaa äärimmäisen huonoa kieltä. Siinä on yksi syy, minkä vuoksi EU tuntuu kovin etäiseltä ja vaikeaselkoiselta asialta.

Suomessakin on jo neljännesvuosisata opetettu kaikissa opinahjoissa, kuinka EU on rauhan takaaja ja hyvinvoinnin tuoja meille kaikille, mutta tulokset ovat aika vaatimattomat. Olisiko tämä kielen vaikeaselkoisuus osa ongelman ratkaisua? Otetaanpa esimerkiksi EU-komission tämän vuoden tammikuussa antama asetus:

 

________________________________________________

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/123,

annettu 24 päivänä tammikuuta 2019,

ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistäja komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 kumoamisesta

(ETA:n kannaltamerkityksellinen teksti)

Euroopan komissio, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 551/2004 (1)(ilmatila-asetus) ja erityisesti sen 6 artiklan 4 ja 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Verkkotoimintojen olisi oltava yleishyödyllinen palvelu, jota harjoitetaan eurooppalaista ilmaliikenteen hallinta-verkkoa (EATMN), jäljempänä ”verkko”, varten ja sen puitteissa. Toiminnoilla olisi edistettävä lentoliikennejärjestelmän kestävää kehitystä varmistamalla vaadittu suoritustaso, yhteentoimivuus, yhteensopivuus ja toiminnan koordinointi, mukaan lukien toiminta, jolla varmistetaan niukkojen resurssien optimaalinen käyttö.

(2) Asetuksen (EY) N:o 551/2004 mukainen Euroopan reittiverkon suunnittelu, verkon kapasiteetin ja ilmaliikennevirtojen hallinta sekä niukkojen resurssien koordinointi eivät saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden omaa ilmatilaansa koskevaan suvereniteettiin eikä niiden vastuisiin, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 549/2004 (2) säädetysti yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen ja puolustukseen.

 

____________________________________________________________________

 

Numeroitujen kohtien lisäksi tulee vielä 36 numeroitua kohtaa, sitten 16 sivua asetustekstiä ja 25 sivua liitteitä. Kieli on huonompaa kuin YK:n keskeisissä asiakirjoissa. Mutta YK:ssa onkin vain kuusi virallista kieltä.

Säädösten kääntämistä on EU:ssa kahlehtii pistesääntö, jonka mukaan virkkeitä pitää olla jokaisella kielellä yhtä monta. Kun joka kielellä toimitaan näin, voidaan kätevästi viitata säädöksen tiettyyn kohtaan kielestä riippumatta.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus huomauttaa, että asia ei jakaudu luontevasti kaikilla kielillä virkkeisiin samalla tavalla.

Suomen kielessä pitäisi useiden partisiippien jälkeen tai niiden sijaan kirjoittaa lauseenvastikkeita tai uusia virkkeitä. Tässä sitä ollaan.

Roomalaisilla oli sanonta: Caesar non supra grammaticos, keisari ei ole kieliopin tekijöiden yläpuolella. Näyttää siltä, että EU on.

]]>
0 http://kaakkuriniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276472-kieleva-eu#comments Euroopan unioni Fri, 24 May 2019 18:43:43 +0000 Tapani Kaakkuriniemi http://kaakkuriniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276472-kieleva-eu
Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276439-kun-pirulle-antaa-pikkusormen-se-vie-koko-kaden <p>&nbsp;</p><p>Suomeen tulee 18 maakuntaa ja ilmeisesti maakunnille myös verotusoikeus. Maakuntamallia kannatti ennen eduskuntavaaleja vain Keskusta. 13 prosentin kannatuksella on siis mahdollista saada aikaiseksi malli, jota selvä enemmistä kansalaisista vastusti ja oletettavasti vastustaa edelleenkin. &nbsp;Jos meillä olisi ollut Sveitsin mallin mukainen kansanäänestys, maakuntamalli olisi kuopattu saman tien. Toki saman kohtalon olisi kokenut myös pakkoruotsi ja moni muu poliittisen suhmuroinnin lopputulos.</p><p>On turha ihmetellä, miksi ihmiset eivät äänestä. Äänestävät he miten tahansa, lopputulos voi olla täysin päinvastainen. Haikeana ajattelee anglosaksista enemmistövaalitapaa, jossa nyt kuitenkin tietää, että saa, mitä tilaa.</p><p>Emme vielä tiedä, miten massiivisen byrokratian poliitikot onnistuvat maakuntiin rakentamaan. Yleensä tämän kaltaiset pelot kuitenkin toteutuvat täysimääräisesti. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien sijaan palkataan hallintojohtajia, rahoitusjohtajia, henkilöstöjohtajia, tiedottajia jne.</p><p>Mutta ehkä se on kuitenkin pieni murhe sen rinnalla, että maakunnat saavat verotusoikeuden. Tällöin aiemman SOTE-kaavailun säästömekanismi valtion asettaman budjettirajoituksen kautta ei enää toimi (&rdquo;perälauta avataan&rdquo;). Mikä turvaa kansalaiset siltä, että maakuntaverot nousevat pilviin? Periaatteessa ei mikään muu kuin luottamusmiesasemassa olevien poliitikkojen halu säästää rahaa. Mutta niin kuin olemme huomanneet Säätytalon neuvotteluista, halu lahjoa kansalaisia heidän omilla rahoillaan voittaa useimmiten terveen taloudenpidon periaatteet.</p><p>Jos maakuntavero toteutuu, on meillä kolme tuloista perittävää veroa. Ja sitten voidaan jäädä odottelemaan EU-veroa. Euroopan Unionin suoraan kansalaisilta perimä vero muhii kaiken aikaa Unionin käytävillä ja kuten tunnettua (linkki US:n uutiseen) sillä on kannatusta myös suomalaisten potentiaalisten euroedustajien keskuudessa. Eniten kannatusta löytyy Vihreiltä, mikä sinällään ei ole yllättävää, ovathan he vaaliohjelmassaan sitoutuneet kasvattamaan Suomen maksuosuuksia EU:lle seuraavien sananparsin: &rdquo;vahvistetaan EU:n kykyä tasoittaa kilpailukyky- ja suhdanne-eroja esimerkiksi jäsenmaiden maksuosuuksia kasvattamalla&rdquo;. Kreikan kilpailukykyvajeen arvoksi arvioitiin jossain vaiheessa 40 %, joten tällaisen tavoitteen omaksuminen kuulostaa pelottaan kalliilta. &nbsp;Suhdanne-erojen tasoittaminen kuulostaa jo fantasia-tason ajatukselta. Ainakin se vaatisi vähintään massiivista EU:n yhteistä budjettia. Toisaalta eivät suhdannevaihtelut mihinkään häviäisi, ne vaan olisivat (ehkä) aiempaa enemmän samanlaisia eri jäsenmaissa.</p><p>Selvää on, että EU-veroa ei yritetä lanseerata uutena yleisenä tuloverona vaan jonain pienimuotoisena haittaverona vaikkapa vain muovipilleille tai lentokoneella tehtyjä maailmanympärysmatkoja koskevana ilmastoverona. Mutta periaatehan on tietenkin se, että &rdquo;kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden&rdquo;. Yksittäistä hyödykettä koskevasta haittaverosta on lyhyt matka yleiseen haittaveroon, ja kun &rdquo;haitan&rdquo; identifiointi tulee liian vaikeaksi, siirrytään yleiseen hyödyke- tai tuloveroon. Veron määrä ei tietenkään ole enää meidän käsissämme.</p><p>EU-veron kanssa kilpailee, tai pikemminkin täydentää, ajatus verotuksen harmonisoinnista. Ajatuksena on ns. &rdquo;haitallisen verokilpailun&rdquo; estäminen eritoten yritysverotuksessa. Vaikka verokilpailuun toki liittyy epäterveitäkin piirteitä, on se kuitenkin jonkinlainen suoja &rdquo;himoverotusta&rdquo; vastaan. Jos verokarhun ei tarvitse mitenkään pelätä veropohjan rapautumista verotusta kiristettäessä, mikä silloin estää kiristämistä.</p><p>Joku voi tietenkin sanoa, että meillä on vielä varaa kiristää verotusta. En nyt olisi ihan varma siitä. Jotta voitaisiin sanoa, onko meillä varaa kiristää verotusta, on ensi sovittava siitä, mitä verotus on. Minun mielestä verorasituksen todellinen (lahjomaton) indikaattori on julkiset menot. Julkiset menot on aina loppujen lopuiksi rahoitettava verotuksella. Muita vaihtoehtoja ei ole, koska julkinen sektori ei pääsääntöisesti ole tuloa tuottava talousyksikkö. Toki se voi aina ottaa velkaa, mutta ei loputtomiin. Se voi jättää velat maksamatta, mutta konkurssi ei ehkä ole asiallinen vaihtoehto julkisten menojen rahoittamisessa. Sovitaan siis, että julkisen sektorin &rdquo;taakka&rdquo; kansataloudelle on sama kuin julkiset menot. Vuona 2017 (jolta vuodelta uusimmat tiedot ovat käytettävissä) menot olivat 121.3 miljardia euroa. Yleensä lukua verrataan kokonaistuotannon (BKT) arvoon, mutta ei BKT ole mikään käytettävissä oleva tulo, koska siihen sisältyvät tulonsiirrot ja tuotannontekijätulot ulkomailta (netto) sekä kiinteän pääoman kuluminen. Ehkä oikeampi suure on koko kansantalouden käytettävissä oleva tulot, joka samaisena vuonna 2017 olivat 181.5 miljardia euroa. Eli &rdquo;todellinen&rdquo; veroaste oli 67 % (eli se siis sisältää kaikki verot ja muut maksut, jotka julkinen sektori saa nyhdettyä kansalaisilta). Jos se kuulostaa liian pieneltä, niin ei auta muuta kuin tähyillä ulkomaiden konsulaattien ovikilpiä uuden kortteerin löytämiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280930-vihreissa-ja-vasemmistossa-kannatusta-eu-veroille-perussuomalaiset-vastustavat">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280930-vihreissa-ja-vasemmistossa-kannatusta-eu-veroille-perussuomalaiset-vastustavat</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomeen tulee 18 maakuntaa ja ilmeisesti maakunnille myös verotusoikeus. Maakuntamallia kannatti ennen eduskuntavaaleja vain Keskusta. 13 prosentin kannatuksella on siis mahdollista saada aikaiseksi malli, jota selvä enemmistä kansalaisista vastusti ja oletettavasti vastustaa edelleenkin.  Jos meillä olisi ollut Sveitsin mallin mukainen kansanäänestys, maakuntamalli olisi kuopattu saman tien. Toki saman kohtalon olisi kokenut myös pakkoruotsi ja moni muu poliittisen suhmuroinnin lopputulos.

On turha ihmetellä, miksi ihmiset eivät äänestä. Äänestävät he miten tahansa, lopputulos voi olla täysin päinvastainen. Haikeana ajattelee anglosaksista enemmistövaalitapaa, jossa nyt kuitenkin tietää, että saa, mitä tilaa.

Emme vielä tiedä, miten massiivisen byrokratian poliitikot onnistuvat maakuntiin rakentamaan. Yleensä tämän kaltaiset pelot kuitenkin toteutuvat täysimääräisesti. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien sijaan palkataan hallintojohtajia, rahoitusjohtajia, henkilöstöjohtajia, tiedottajia jne.

Mutta ehkä se on kuitenkin pieni murhe sen rinnalla, että maakunnat saavat verotusoikeuden. Tällöin aiemman SOTE-kaavailun säästömekanismi valtion asettaman budjettirajoituksen kautta ei enää toimi (”perälauta avataan”). Mikä turvaa kansalaiset siltä, että maakuntaverot nousevat pilviin? Periaatteessa ei mikään muu kuin luottamusmiesasemassa olevien poliitikkojen halu säästää rahaa. Mutta niin kuin olemme huomanneet Säätytalon neuvotteluista, halu lahjoa kansalaisia heidän omilla rahoillaan voittaa useimmiten terveen taloudenpidon periaatteet.

Jos maakuntavero toteutuu, on meillä kolme tuloista perittävää veroa. Ja sitten voidaan jäädä odottelemaan EU-veroa. Euroopan Unionin suoraan kansalaisilta perimä vero muhii kaiken aikaa Unionin käytävillä ja kuten tunnettua (linkki US:n uutiseen) sillä on kannatusta myös suomalaisten potentiaalisten euroedustajien keskuudessa. Eniten kannatusta löytyy Vihreiltä, mikä sinällään ei ole yllättävää, ovathan he vaaliohjelmassaan sitoutuneet kasvattamaan Suomen maksuosuuksia EU:lle seuraavien sananparsin: ”vahvistetaan EU:n kykyä tasoittaa kilpailukyky- ja suhdanne-eroja esimerkiksi jäsenmaiden maksuosuuksia kasvattamalla”. Kreikan kilpailukykyvajeen arvoksi arvioitiin jossain vaiheessa 40 %, joten tällaisen tavoitteen omaksuminen kuulostaa pelottaan kalliilta.  Suhdanne-erojen tasoittaminen kuulostaa jo fantasia-tason ajatukselta. Ainakin se vaatisi vähintään massiivista EU:n yhteistä budjettia. Toisaalta eivät suhdannevaihtelut mihinkään häviäisi, ne vaan olisivat (ehkä) aiempaa enemmän samanlaisia eri jäsenmaissa.

Selvää on, että EU-veroa ei yritetä lanseerata uutena yleisenä tuloverona vaan jonain pienimuotoisena haittaverona vaikkapa vain muovipilleille tai lentokoneella tehtyjä maailmanympärysmatkoja koskevana ilmastoverona. Mutta periaatehan on tietenkin se, että ”kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden”. Yksittäistä hyödykettä koskevasta haittaverosta on lyhyt matka yleiseen haittaveroon, ja kun ”haitan” identifiointi tulee liian vaikeaksi, siirrytään yleiseen hyödyke- tai tuloveroon. Veron määrä ei tietenkään ole enää meidän käsissämme.

EU-veron kanssa kilpailee, tai pikemminkin täydentää, ajatus verotuksen harmonisoinnista. Ajatuksena on ns. ”haitallisen verokilpailun” estäminen eritoten yritysverotuksessa. Vaikka verokilpailuun toki liittyy epäterveitäkin piirteitä, on se kuitenkin jonkinlainen suoja ”himoverotusta” vastaan. Jos verokarhun ei tarvitse mitenkään pelätä veropohjan rapautumista verotusta kiristettäessä, mikä silloin estää kiristämistä.

Joku voi tietenkin sanoa, että meillä on vielä varaa kiristää verotusta. En nyt olisi ihan varma siitä. Jotta voitaisiin sanoa, onko meillä varaa kiristää verotusta, on ensi sovittava siitä, mitä verotus on. Minun mielestä verorasituksen todellinen (lahjomaton) indikaattori on julkiset menot. Julkiset menot on aina loppujen lopuiksi rahoitettava verotuksella. Muita vaihtoehtoja ei ole, koska julkinen sektori ei pääsääntöisesti ole tuloa tuottava talousyksikkö. Toki se voi aina ottaa velkaa, mutta ei loputtomiin. Se voi jättää velat maksamatta, mutta konkurssi ei ehkä ole asiallinen vaihtoehto julkisten menojen rahoittamisessa. Sovitaan siis, että julkisen sektorin ”taakka” kansataloudelle on sama kuin julkiset menot. Vuona 2017 (jolta vuodelta uusimmat tiedot ovat käytettävissä) menot olivat 121.3 miljardia euroa. Yleensä lukua verrataan kokonaistuotannon (BKT) arvoon, mutta ei BKT ole mikään käytettävissä oleva tulo, koska siihen sisältyvät tulonsiirrot ja tuotannontekijätulot ulkomailta (netto) sekä kiinteän pääoman kuluminen. Ehkä oikeampi suure on koko kansantalouden käytettävissä oleva tulot, joka samaisena vuonna 2017 olivat 181.5 miljardia euroa. Eli ”todellinen” veroaste oli 67 % (eli se siis sisältää kaikki verot ja muut maksut, jotka julkinen sektori saa nyhdettyä kansalaisilta). Jos se kuulostaa liian pieneltä, niin ei auta muuta kuin tähyillä ulkomaiden konsulaattien ovikilpiä uuden kortteerin löytämiseksi.

 

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/280930-vihreissa-ja-vasemmistossa-kannatusta-eu-veroille-perussuomalaiset-vastustavat

]]>
30 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276439-kun-pirulle-antaa-pikkusormen-se-vie-koko-kaden#comments Euroopan unioni Maakuntamalli Verotus Fri, 24 May 2019 09:12:32 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276439-kun-pirulle-antaa-pikkusormen-se-vie-koko-kaden
Ei euroakaan enempää EU:lle http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276435-ei-euroakaan-enempaa-eulle <p>Yksi EU:n tärkeimmistä nettomaksajamaista, Iso-Britannia, on jättämässä unionia. Tästä seuraa tietenkin valtava lovi EU:n budjettiin. Mikä siis on EU-johdon ratkaisu tähän <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005680239.html">miljardiluokan </a>alijäämäongelmaan? Tottahan se on kulukuuri, menojen pienentäminen, unionin tehtävien karsiminen ja vastuullinen taloudenpito?</p><p><strong>Vielä mitä. Säästöjen sijaan komissio on esittänyt, että seuraavien seitsemän vuoden aikana EU:n budjettia pitää tuntuvasti kasvattaa</strong>. Se tarkoittaisi Suomen kaltaiselle nettomaksajalle reilusti lisämenoja &ndash; joiden vastineeksi saamme lisää sääntelyä ja hallintoa.</p><p>EU ei edelleenkään näe virhettä jatkuvassa yhdentymiskehityksessään eikä paisuvassa budjetissaan. Jonkun täytyy se sanoa heille ääneen, ja sen jonkun tulee olla Suomi.</p><p>Vaatimus budjetin kasvattamisesta on täysin absurdi, kun samanaikaisesti EU on vaatinut useilta jäsenmailtaan talouden sopeutustoimia. Suomessa koko viime hallituskauden ajan tehtiin miljardien edestä kipeitä leikkauksia, jotta talous saataisiin tasapainoon. <strong>Leikkauksia ei tehty siksi, että voisimme maksaa yhä enemmän EU:lle.</strong></p><p>Suomen ei tule kantaa Britannian osuutta jäsenmaksuista. Kun EU pienenee, on myös EU:n budjetin pienennyttävä. Ei euroakaan enempää EU:lle!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi EU:n tärkeimmistä nettomaksajamaista, Iso-Britannia, on jättämässä unionia. Tästä seuraa tietenkin valtava lovi EU:n budjettiin. Mikä siis on EU-johdon ratkaisu tähän miljardiluokan alijäämäongelmaan? Tottahan se on kulukuuri, menojen pienentäminen, unionin tehtävien karsiminen ja vastuullinen taloudenpito?

Vielä mitä. Säästöjen sijaan komissio on esittänyt, että seuraavien seitsemän vuoden aikana EU:n budjettia pitää tuntuvasti kasvattaa. Se tarkoittaisi Suomen kaltaiselle nettomaksajalle reilusti lisämenoja – joiden vastineeksi saamme lisää sääntelyä ja hallintoa.

EU ei edelleenkään näe virhettä jatkuvassa yhdentymiskehityksessään eikä paisuvassa budjetissaan. Jonkun täytyy se sanoa heille ääneen, ja sen jonkun tulee olla Suomi.

Vaatimus budjetin kasvattamisesta on täysin absurdi, kun samanaikaisesti EU on vaatinut useilta jäsenmailtaan talouden sopeutustoimia. Suomessa koko viime hallituskauden ajan tehtiin miljardien edestä kipeitä leikkauksia, jotta talous saataisiin tasapainoon. Leikkauksia ei tehty siksi, että voisimme maksaa yhä enemmän EU:lle.

Suomen ei tule kantaa Britannian osuutta jäsenmaksuista. Kun EU pienenee, on myös EU:n budjetin pienennyttävä. Ei euroakaan enempää EU:lle!

]]>
3 http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276435-ei-euroakaan-enempaa-eulle#comments EU:n budjetti Euroopan unioni Eurovaalit Fri, 24 May 2019 08:49:45 +0000 Tiina Ahva http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276435-ei-euroakaan-enempaa-eulle
EU:ssa Suomi ei ole ajopuu http://tuomastikkanen00.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276432-eussa-suomi-ei-ole-ajopuu <p>Yleisessä suomalaisessa historiakäsityksessä korostuu ajatus, että Suomi on usein ollut ajopuuna maailmanpolitiikan virrassa. Läpi 1900&ndash;luvun ajattelimme olevamme suurvaltojen puristuksissa ja ulkomaisen pääoman varassa. Meillä oli paperilla itsenäisyys, mutta todellisuudessa olimme riippuvaisia naapurin suurvallan näkemyksistä ja ulkomaisesta pääomasta, ilman vakiintunutta mahdollisuutta tuoda ääntämme kuuluviin isoissa pöydissä. Tämä kiistämättä kavensi maamme itsenäisyyttä.</p><p>Vuonna 1995 tämä muuttui. Euroopan unioniin liittyessämme meistä vihdoin tuli kansakunta kansakuntien joukossa. Kuulumme yhdessä 500 miljoonan eurooppalaisen kanssa maailman suurimpiin kuuluvaan poliittiseen ja taloudelliseen yhteisöön.</p><p>Läntisiä demokratioita haastetaan monesta suunnasta. Maailmanpolitiikan pelurit kaventavat rauhan perälautaa eli sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Suuret teknologiajätit haalivat itselleen markkinoita ja digitaliset palvelut keräävät meistä ennenäkemättömästi tietoa omiin tarkoituksiinsa. Ilmastonmuutos, muuttoliike, työn murros ja väestönkehitys kyseenalaistavat perinteisen valtion menestystarinan.</p><p>Nyt on siis todettava ääneen, että yksikään näistä ongelmista ei ole ratkaistavissa vähentämällä kansainvälistä yhteistyötä tai Euroopan unionin toimivaltaa. Facebook haluaa kerätä meistä ihan yhtä paljon tietoa, olimme EU:ssa tai ei. Ilmastollemme voimme yhtä vähän kuin maantieteellemme &ndash; eli yksin emme yhtään mitään. Afrikan ja Euroopan kohtalonyhteys ei katkea sillä, että Eurooppa pirstaloituu ja kääntyy sisäänsä.</p><p>Nämä isot kysymykset eivät ole vain espanjalaisten, saksalaisten tai suomalaisten huolenaiheita. Ne ovat kaikille eurooppalaisille yhteisiä kysymyksiä.</p><p>Uusoikeisto toteaa usein, että Suomen päästöt ovat promille maailman päästöistä. Niin on myös vaikutusvaltamme esimerkiksi kuluttajansuoja- ja kilpailuasioissa ilman EU:ta. Unioni tuo meille vaurautta ja turvaa. EU on niin paljon enemmän kuin jäsenmaidensa summa &ndash; vain yhdessä voimme puolustautua digijättejä, ilmastonmuutosta tai maailmanpolitiikan pelureita vastaan sekä keskittää voimavaramme kehitysyhteistyön ja rauhan luomiseen lähialueillemme. Tämä EU:n perustehtävä ei ole muuttunut 60 vuoden aikana ja uskon, että se on ajankohtainen myös tulevina vuosikymmeninä.</p><p>Ainoa tapa ratkaista tulevaisuuden haasteet on lisätä EU-tason yhteistyötä. EU:n tulee seuraavalla kaudella kunnostautua kuluttajien, vapaan markkinakilpailun sekä ympäristönsuojelun aloilla samalla luoden vakautta, turvallisuutta ja tulevaisuudennäkymiä lähialueillaan. Se ei tarkoita, että itsenäisyytemme vähenisi. Päinvastoin: itsenäisyytemme on sitä vankemmalla pohjalla, mitä enemmän teemme yhdessä eurooppalaisten hyväksi.</p><p>Me suomalaiset emme halua palata ajopuuksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleisessä suomalaisessa historiakäsityksessä korostuu ajatus, että Suomi on usein ollut ajopuuna maailmanpolitiikan virrassa. Läpi 1900–luvun ajattelimme olevamme suurvaltojen puristuksissa ja ulkomaisen pääoman varassa. Meillä oli paperilla itsenäisyys, mutta todellisuudessa olimme riippuvaisia naapurin suurvallan näkemyksistä ja ulkomaisesta pääomasta, ilman vakiintunutta mahdollisuutta tuoda ääntämme kuuluviin isoissa pöydissä. Tämä kiistämättä kavensi maamme itsenäisyyttä.

Vuonna 1995 tämä muuttui. Euroopan unioniin liittyessämme meistä vihdoin tuli kansakunta kansakuntien joukossa. Kuulumme yhdessä 500 miljoonan eurooppalaisen kanssa maailman suurimpiin kuuluvaan poliittiseen ja taloudelliseen yhteisöön.

Läntisiä demokratioita haastetaan monesta suunnasta. Maailmanpolitiikan pelurit kaventavat rauhan perälautaa eli sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Suuret teknologiajätit haalivat itselleen markkinoita ja digitaliset palvelut keräävät meistä ennenäkemättömästi tietoa omiin tarkoituksiinsa. Ilmastonmuutos, muuttoliike, työn murros ja väestönkehitys kyseenalaistavat perinteisen valtion menestystarinan.

Nyt on siis todettava ääneen, että yksikään näistä ongelmista ei ole ratkaistavissa vähentämällä kansainvälistä yhteistyötä tai Euroopan unionin toimivaltaa. Facebook haluaa kerätä meistä ihan yhtä paljon tietoa, olimme EU:ssa tai ei. Ilmastollemme voimme yhtä vähän kuin maantieteellemme – eli yksin emme yhtään mitään. Afrikan ja Euroopan kohtalonyhteys ei katkea sillä, että Eurooppa pirstaloituu ja kääntyy sisäänsä.

Nämä isot kysymykset eivät ole vain espanjalaisten, saksalaisten tai suomalaisten huolenaiheita. Ne ovat kaikille eurooppalaisille yhteisiä kysymyksiä.

Uusoikeisto toteaa usein, että Suomen päästöt ovat promille maailman päästöistä. Niin on myös vaikutusvaltamme esimerkiksi kuluttajansuoja- ja kilpailuasioissa ilman EU:ta. Unioni tuo meille vaurautta ja turvaa. EU on niin paljon enemmän kuin jäsenmaidensa summa – vain yhdessä voimme puolustautua digijättejä, ilmastonmuutosta tai maailmanpolitiikan pelureita vastaan sekä keskittää voimavaramme kehitysyhteistyön ja rauhan luomiseen lähialueillemme. Tämä EU:n perustehtävä ei ole muuttunut 60 vuoden aikana ja uskon, että se on ajankohtainen myös tulevina vuosikymmeninä.

Ainoa tapa ratkaista tulevaisuuden haasteet on lisätä EU-tason yhteistyötä. EU:n tulee seuraavalla kaudella kunnostautua kuluttajien, vapaan markkinakilpailun sekä ympäristönsuojelun aloilla samalla luoden vakautta, turvallisuutta ja tulevaisuudennäkymiä lähialueillaan. Se ei tarkoita, että itsenäisyytemme vähenisi. Päinvastoin: itsenäisyytemme on sitä vankemmalla pohjalla, mitä enemmän teemme yhdessä eurooppalaisten hyväksi.

Me suomalaiset emme halua palata ajopuuksi.

]]>
0 http://tuomastikkanen00.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276432-eussa-suomi-ei-ole-ajopuu#comments Euroopan unioni Eurovaalit Eurovaalit 2019 Fri, 24 May 2019 07:51:49 +0000 Tuomas Tikkanen http://tuomastikkanen00.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276432-eussa-suomi-ei-ole-ajopuu
EU:n otettava kiertotalous johtotähdekseen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276392-eun-otettava-kiertotalous-johtotahdekseen <p>Kiertotalous on Suomelle suuri mahdollisuus parantaa työllisyyttä ja ympäristökestävyyttä. Kiertotaloudessa raaka-aineet, energia ja ravinteet kiertävät suljetussa järjestelmässä. Tarvittavien raaka-aineiden ja tuotetun jätteen määrä vähenee ja energiatehokkuus paranee. Toisesta paikasta tulleet jätteet ovat raaka-ainetta toisaalla. Esimerkiksi taloista purettu kattohuopa voidaan muuttaa asfalttipinnoitteeksi ja tehtaiden hukkalämpöä on mahdollista käyttää kaukolämpönä. Myös uudet yhteiskäytön muodot esimerkiksi liikenteessä voivat edistää luonnonvarojen viisasta käyttöä.</p><p>Kiertotalouteen siirtyminen on tärkeää kestävän kehityksen kannalta. Vastuuta talouden muutoksesta ei kuitenkaan voi laittaa yksin tavallisen ihmisen harteille, vaan valtioiden ja eritoten Euroopan Unionin on kannettava vastuu luomalla riittävän velvoittava ja kannustava lainsäädäntö kiertotalouden edistämiseksi.</p><p>Kierrätystavoitteita on nostettava ja kertakäyttöä ja tuhlausta on vähennettävä. EU:n on kiellettävä tuotteiden niin sanottu suunniteltu vanheneminen, asettava tiukat minimiarvot tuotteiden kestävyydelle ja sääntelyn kautta ohjattava tuotteet lähtökohtaisesti korjattaviksi ja kierrätettäviksi. Kuluttajia olisi myös tiedotettava nykyistä paremmin jo ostovaiheessa siitä, mikä on tuotteen todennäköinen elinkaari. Lainsäädännölliset esteet kierrätysmateriaalien käytöltä on poistettava.</p><p>Samaan aikaan on myös lähdettävä suitsimaan kertakäyttömuovituotteita ja parantamaan kierrätysjärjestelmiä. Tällä hetkellä maailman valtameret täyttyvät muoviroskasta. Tämä on omiaan tuhoamaan luonnon herkkää tasapainoa, koska muovi on valitettavan ikuista.&nbsp;</p><p>Muovi voidaan kuitenkin usein korvata luonnonmukaisilla biopohjaisilla materiaaleilla ja muovin kierrätyksessä on paljon parannettavaa. EU:n muovistrategia, jonka mukaan kaikkien EU:n markkinoilla käytettävien muovituotteiden on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä, on pantava toimeen. Samalla olisi vietävä käytäntöön EU:n komission esitystä muoviverosta, joka voisi vähentää turhaa muovin käyttöä. Tätä nykyä muovijätteen arvosta hyödynnetään vain viisi prosenttia. EU:n komission arvion mukaan hukatun muovijätteen arvo on jopa yli 100 miljardia euroa vuosittain. Muovijätteelle voidaan luoda myös taloudellista toimeliaisuutta edistävät markkinat, jos poliittista tahtoa on riittävästi.&nbsp;</p><p>Kiertotalous vähentää tuhlaamista ja on viisas ratkaisu niin ihmisen, ympäristön kuin työllisyydenkin kannalta. Rooman Klubin arvion mukaan kiertotaloudesta saattaa syntyä Suomeen jopa 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalouteen siirtyminen ei ole keneltäkään pois, ja nyt on korkea aika siirtyä eteenpäin kerskakulutukseen kannustavasta aikakaudestamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiertotalous on Suomelle suuri mahdollisuus parantaa työllisyyttä ja ympäristökestävyyttä. Kiertotaloudessa raaka-aineet, energia ja ravinteet kiertävät suljetussa järjestelmässä. Tarvittavien raaka-aineiden ja tuotetun jätteen määrä vähenee ja energiatehokkuus paranee. Toisesta paikasta tulleet jätteet ovat raaka-ainetta toisaalla. Esimerkiksi taloista purettu kattohuopa voidaan muuttaa asfalttipinnoitteeksi ja tehtaiden hukkalämpöä on mahdollista käyttää kaukolämpönä. Myös uudet yhteiskäytön muodot esimerkiksi liikenteessä voivat edistää luonnonvarojen viisasta käyttöä.

Kiertotalouteen siirtyminen on tärkeää kestävän kehityksen kannalta. Vastuuta talouden muutoksesta ei kuitenkaan voi laittaa yksin tavallisen ihmisen harteille, vaan valtioiden ja eritoten Euroopan Unionin on kannettava vastuu luomalla riittävän velvoittava ja kannustava lainsäädäntö kiertotalouden edistämiseksi.

Kierrätystavoitteita on nostettava ja kertakäyttöä ja tuhlausta on vähennettävä. EU:n on kiellettävä tuotteiden niin sanottu suunniteltu vanheneminen, asettava tiukat minimiarvot tuotteiden kestävyydelle ja sääntelyn kautta ohjattava tuotteet lähtökohtaisesti korjattaviksi ja kierrätettäviksi. Kuluttajia olisi myös tiedotettava nykyistä paremmin jo ostovaiheessa siitä, mikä on tuotteen todennäköinen elinkaari. Lainsäädännölliset esteet kierrätysmateriaalien käytöltä on poistettava.

Samaan aikaan on myös lähdettävä suitsimaan kertakäyttömuovituotteita ja parantamaan kierrätysjärjestelmiä. Tällä hetkellä maailman valtameret täyttyvät muoviroskasta. Tämä on omiaan tuhoamaan luonnon herkkää tasapainoa, koska muovi on valitettavan ikuista. 

Muovi voidaan kuitenkin usein korvata luonnonmukaisilla biopohjaisilla materiaaleilla ja muovin kierrätyksessä on paljon parannettavaa. EU:n muovistrategia, jonka mukaan kaikkien EU:n markkinoilla käytettävien muovituotteiden on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä, on pantava toimeen. Samalla olisi vietävä käytäntöön EU:n komission esitystä muoviverosta, joka voisi vähentää turhaa muovin käyttöä. Tätä nykyä muovijätteen arvosta hyödynnetään vain viisi prosenttia. EU:n komission arvion mukaan hukatun muovijätteen arvo on jopa yli 100 miljardia euroa vuosittain. Muovijätteelle voidaan luoda myös taloudellista toimeliaisuutta edistävät markkinat, jos poliittista tahtoa on riittävästi. 

Kiertotalous vähentää tuhlaamista ja on viisas ratkaisu niin ihmisen, ympäristön kuin työllisyydenkin kannalta. Rooman Klubin arvion mukaan kiertotaloudesta saattaa syntyä Suomeen jopa 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalouteen siirtyminen ei ole keneltäkään pois, ja nyt on korkea aika siirtyä eteenpäin kerskakulutukseen kannustavasta aikakaudestamme.

]]>
1 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276392-eun-otettava-kiertotalous-johtotahdekseen#comments Euroopan unioni Kiertotalous Muovivero Thu, 23 May 2019 11:57:17 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276392-eun-otettava-kiertotalous-johtotahdekseen
Ilmaista vaalimainosta EU-kriittisille http://juhaniiivari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276299-ilmaista-vaalimainosta-eu-kriittisille <p>Yle uutisoi tänään näkyvästi, että&nbsp;</p> <p>&ldquo;Suomi on esittänyt EU:n komissiolle, että Suomessa voisi jatkossa hakata metsää 83 miljoonaa kuutiota vuodessa ilman, että hakkuiden hiilinielua pienentävää vaikutusta huomioitaisiin ilmastovelvoitteissa.&nbsp;</p> <p>Jotta pysyttäisiin EU:ssa sovituissa puitteissa, metsää pitäisi kuitenkin hakata 10-18 miljoonaa kuutiota vähemmän vuodessa kuin mitä Suomessa aiotaan.&rdquo;</p> <p>Tämän uutisen mukaan hakkuutaso voisi olla 65 &ndash; 73 miljoonaa kuutiota vuodessa.</p> <p>Olipa hakkuutaso mikä tahansa, on huolestuttavaa, että Suomen yleensä pitää keskustella EU:n kanssa kuinka paljon se voi hakata metsiään. Metsät ovat ainoa merkittävä luonnonresurssi Suomessa. Mitään muuta ei ole.</p> <p>En moiti Yleä uutisen uutisoinnista enkä laskelmia tehnyttä asiantuntijaa. Itse asiassa on hyvä, että faktat tulevat esille ennen EU-vaaleja. Mutta kyllä tämä uutinen taas osoittaa, että EU on mennyt liian pitkälle jäsenmaittensa holhoamisessa.&nbsp;</p> <p>Puuttuminen Suomen metsien hoitoon on jotakin samaa kuin EU pyrkisi puuttumaan ilmastonäkökulman vuoksi siihen, että kuinka miljoonaa lentokilometriä vuodessa sallitaan turistilennoille Kreikkaan. Mutta kuka tietää vaikka se niin tekisikin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi tänään näkyvästi, että 

“Suomi on esittänyt EU:n komissiolle, että Suomessa voisi jatkossa hakata metsää 83 miljoonaa kuutiota vuodessa ilman, että hakkuiden hiilinielua pienentävää vaikutusta huomioitaisiin ilmastovelvoitteissa. 

Jotta pysyttäisiin EU:ssa sovituissa puitteissa, metsää pitäisi kuitenkin hakata 10-18 miljoonaa kuutiota vähemmän vuodessa kuin mitä Suomessa aiotaan.”

Tämän uutisen mukaan hakkuutaso voisi olla 65 – 73 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Olipa hakkuutaso mikä tahansa, on huolestuttavaa, että Suomen yleensä pitää keskustella EU:n kanssa kuinka paljon se voi hakata metsiään. Metsät ovat ainoa merkittävä luonnonresurssi Suomessa. Mitään muuta ei ole.

En moiti Yleä uutisen uutisoinnista enkä laskelmia tehnyttä asiantuntijaa. Itse asiassa on hyvä, että faktat tulevat esille ennen EU-vaaleja. Mutta kyllä tämä uutinen taas osoittaa, että EU on mennyt liian pitkälle jäsenmaittensa holhoamisessa. 

Puuttuminen Suomen metsien hoitoon on jotakin samaa kuin EU pyrkisi puuttumaan ilmastonäkökulman vuoksi siihen, että kuinka miljoonaa lentokilometriä vuodessa sallitaan turistilennoille Kreikkaan. Mutta kuka tietää vaikka se niin tekisikin.

]]>
18 http://juhaniiivari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276299-ilmaista-vaalimainosta-eu-kriittisille#comments Euroopan unioni Ilmaston muutos Metsien hakkuu Suomi Tue, 21 May 2019 18:14:43 +0000 Juhani Iivari http://juhaniiivari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276299-ilmaista-vaalimainosta-eu-kriittisille
Vaatimus maatalouspolitiikan erottamisesta kansalliseksi on haaveilua http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276146-vaatimus-maatalouspolitiikan-erottamisesta-kansalliseksi-on-haaveilua <p>Jussi Halla-aho vaati Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 17.5. EU:n maatalouspolitiikan erottamisesta kokonaan kansalliseksi. Samaa on vaatinut Kokoomuksen eurovaaliehdokas Aura Salla. Ajatus maatalouspolitiikan kansallistamisesta kuulostaa houkuttelevalta &ndash; poikkeavathan Suomen pohjoiset tuotanto-olosuhteet niin paljon muusta Euroopasta. Kyse on kuitenkin ihmisten johdattelusta harhaan.</p><p>Maatalouspolitiikan erottaminen kokonaan kansalliseksi edellyttäisi Suomen eroa Euroopan unionista. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on kirjattu EU:n perustamissopimukseen, ja tämän muuttaminen vaatii kaikkien EU:n jäsenmaiden hyväksyntää. Keski- ja Etelä-Euroopan maat eivät tule tätä koskaan hyväksymään. EU:sta eroamiseen ei edes Jussi Halla-aho ole valmis, puhumattakaan liittovaltiokehitystä kannattavasta Aura Sallasta.</p><p>Hedelmällisempää olisi kuulla realistisia näkemyksiä siitä, miten tuottajan elintasoa ja tilojen kannattavuutta saadaan parannettua. Tilanne on koko Euroopassa haastava, sillä tuottajien tulotason keskiarvo on reilusti muiden alojen alapuolella. Maatalouden kannattavuuden ja tulotason parantaminen on asetettava EU:n maatalous politiikan uudistuksen prioriteetiksi. Se edellyttää maataloustukien leikkauksien voimakasta vastustamista, kaupan keskittymistä purkavia toimia kilpailupolitiikassa ja tuottajan aseman parantamista ruokaketjussa. Järjettömät ehdotukset tukikatoista on peruttava. Toivoisin, että myös Halla-aho ja Salla olisivat valmiita sitoutumaan näihin aidosti viljelijän asemaa parantaviin toimiin.&nbsp;</p><p>Olen itsekin sitä mieltä, että EU:n maatalouspolitiikan toimeenpanoa pitäisi siirtää yhä enemmän kansalliselle tasolle. Näin EU:n komissio on itseasiassa nyt tekemässä, mutta siitä EU:n maataloustukien vähentämistä tai lakkauttamista vaativat tahot pysyvät vaiti. Jäsenmaille ollaan tuomassa huomattavasti lisää liikkumavaraa, kun maatalouspolitiikan toteutus tehtäisiin jatkossa kokonaan yhdellä kansallisella strategisella suunnitelmalla. Myös valvontoja ollaan tuomassa EU:sta kotimaahan. Tässä muutoksessa on pidettävä huolta siitä, että valvonnoissa byrokratia vähenee, tukien ehdollisuus on pohjoisille olosuhteille riittävän joustava ja siitä, että Suomen erityisolosuhteet huomioivat erityistuet luonnonhaittakorvauksesta vapaaehtoisiin tuotantoon sidottuihin tukiin ja 141-tukiin säilyvät.</p><p>On tärkeä muistaa, että Suomen saanto maatalousbudjetista on positiivinen, ja näin pitää olla myös jatkossa. Haluankin kysyä Jussi Halla-aholta ja Aura Sallalta: Oletko valmis Suomen eroon Euroopan unionista, kun vaadit maatalouspolitiikan erottamista kokonaan kansalliseksi? Paljonko olet valmis tukemaan Suomen maataloutta kansallisesti, jotta pärjäämme eurooppalaisessa kilpailussa sisämarkkinoilla?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jussi Halla-aho vaati Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa 17.5. EU:n maatalouspolitiikan erottamisesta kokonaan kansalliseksi. Samaa on vaatinut Kokoomuksen eurovaaliehdokas Aura Salla. Ajatus maatalouspolitiikan kansallistamisesta kuulostaa houkuttelevalta – poikkeavathan Suomen pohjoiset tuotanto-olosuhteet niin paljon muusta Euroopasta. Kyse on kuitenkin ihmisten johdattelusta harhaan.

Maatalouspolitiikan erottaminen kokonaan kansalliseksi edellyttäisi Suomen eroa Euroopan unionista. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on kirjattu EU:n perustamissopimukseen, ja tämän muuttaminen vaatii kaikkien EU:n jäsenmaiden hyväksyntää. Keski- ja Etelä-Euroopan maat eivät tule tätä koskaan hyväksymään. EU:sta eroamiseen ei edes Jussi Halla-aho ole valmis, puhumattakaan liittovaltiokehitystä kannattavasta Aura Sallasta.

Hedelmällisempää olisi kuulla realistisia näkemyksiä siitä, miten tuottajan elintasoa ja tilojen kannattavuutta saadaan parannettua. Tilanne on koko Euroopassa haastava, sillä tuottajien tulotason keskiarvo on reilusti muiden alojen alapuolella. Maatalouden kannattavuuden ja tulotason parantaminen on asetettava EU:n maatalous politiikan uudistuksen prioriteetiksi. Se edellyttää maataloustukien leikkauksien voimakasta vastustamista, kaupan keskittymistä purkavia toimia kilpailupolitiikassa ja tuottajan aseman parantamista ruokaketjussa. Järjettömät ehdotukset tukikatoista on peruttava. Toivoisin, että myös Halla-aho ja Salla olisivat valmiita sitoutumaan näihin aidosti viljelijän asemaa parantaviin toimiin. 

Olen itsekin sitä mieltä, että EU:n maatalouspolitiikan toimeenpanoa pitäisi siirtää yhä enemmän kansalliselle tasolle. Näin EU:n komissio on itseasiassa nyt tekemässä, mutta siitä EU:n maataloustukien vähentämistä tai lakkauttamista vaativat tahot pysyvät vaiti. Jäsenmaille ollaan tuomassa huomattavasti lisää liikkumavaraa, kun maatalouspolitiikan toteutus tehtäisiin jatkossa kokonaan yhdellä kansallisella strategisella suunnitelmalla. Myös valvontoja ollaan tuomassa EU:sta kotimaahan. Tässä muutoksessa on pidettävä huolta siitä, että valvonnoissa byrokratia vähenee, tukien ehdollisuus on pohjoisille olosuhteille riittävän joustava ja siitä, että Suomen erityisolosuhteet huomioivat erityistuet luonnonhaittakorvauksesta vapaaehtoisiin tuotantoon sidottuihin tukiin ja 141-tukiin säilyvät.

On tärkeä muistaa, että Suomen saanto maatalousbudjetista on positiivinen, ja näin pitää olla myös jatkossa. Haluankin kysyä Jussi Halla-aholta ja Aura Sallalta: Oletko valmis Suomen eroon Euroopan unionista, kun vaadit maatalouspolitiikan erottamista kokonaan kansalliseksi? Paljonko olet valmis tukemaan Suomen maataloutta kansallisesti, jotta pärjäämme eurooppalaisessa kilpailussa sisämarkkinoilla?

]]>
4 http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276146-vaatimus-maatalouspolitiikan-erottamisesta-kansalliseksi-on-haaveilua#comments Euroopan unioni Jussi Halla-aho maatalous Sat, 18 May 2019 09:16:56 +0000 Elsi Katainen http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276146-vaatimus-maatalouspolitiikan-erottamisesta-kansalliseksi-on-haaveilua