Actasta uusia yllätyksiä
Vierailin Washingtonissa Euroopan parlamentin liberaali- ja keskustaryhmän puheenjohtajiston kanssa alkuviikosta. Tapasimme Yhdysvaltain kongressin edustajia ja talousasiantuntijoita. Yksi puhutuimpia aiheita oli väärentämisen vastainen sopimus, Acta.
Kuulimme yllättäviä tietoja. Yhdysvaltain kongressin Actasta vastaava senaattori, ulkomaankauppavaliokunnan puheenjohtaja Ron Wyden kertoi yrittäneensä selvittää, onko Acta Yhdysvaltoja sitova vai ei. Kongressi on pidetty sopimuksen käsittelyn ulkopuolella, eikä senaattori ole saanut tiedusteluihinsa vastausta.
Saimme myös kuulla, että Yhdysvaltain hallitus ei aio antaa sopimusta kongressin käsiteltäväksi, koska se kaatuisi kongressissa. Aika huolestuttava perustelu. Yhdysvaltain lain mukaan kongressin tulee käsitellä kansainväliset sopimukset.
Yhdysvaltain hallitus oli luonnehtinut Wydenille lähettämässään vastauksessa Actan olevan kahdenvälisten kauppasopimusten kaltainen eikä sillä ole vaikutusta Yhdysvaltain lainsäädäntöön. Iso kysymysmerkki jää siitä, onko Acta ollenkaan Yhdysvaltoja sitova.
Euroopan komissio lähtee siitä, että Acta on allekirjoittajamaita sitova. Actan uskottavuus on pahasti vaakalaudalla, jos sen allekirjoittajat soveltavat sitä miten parhaaksi katsovat.
Komissio antoi Actan EU-tuomioistuimen arvioitavaksi, samoin Euroopan parlamentti. Acta neuvoteltiin salassa ja osapuolet ovat epäonnistuneet kertomaan sopimuksen sisällöstä. On aivan oikein, että nyt selvitetään sopimuksen vaikutukset kansalaisten perusoikeuksiin.
Sopimus astuu voimaan vasta kun se on ratifioitu Euroopan parlamentissa ja kaikissa jäsenmaissa. Nyt sopimuksen ratifiointi vaikuttaa melko kaukaiselta asialta.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Entä se uutinen?
USA ei ole ratifioinut YHTÄÄN kansainvälisoikeudellisesti sitovaa sopimusta, esim. ei ensimmäistäkään ihmisoikeuksiin liittyvää.
Mikä siis tässä ACTA -suunnitelmassa olisi tavallisuudesta poikkeavaa?
Täältä löytyy luettelo, jossa linkki 10000:en USA:n tekemään kansainväliseen sopimukseen:
Juuri näin. Mutta, kuten totesin, USA ei ole ratifioinut näistä yhtään oikeudellisesti sitovaa. Ei yhtäkään.
Jos ei ymmärrä eroa, niin - no - ei ymmärrä.
VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA - POISTO
Linkki: Ratification of International Human Rights Treaties - USA
Treaty, Ratification
International Covenant on Civil and Political Rights, 8 Jun 1992
International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination, 21 Oct 1994
Slavery Convention, 21 Mar 1929 (Accession)
Protocol amending the Slavery Convention, 7 Mar 1956 (Acceptance)
Convention against Torture and Other Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment, 21 Oct 1994
Optional Protocol to the Convention on the Rights of the Child on the involvement of children in armed conflicts, 23 Dec 2002
Convention concerning the Prohibition and Immediate Action for the Elimination of the Worst Forms of Child Labour, 2 Dec 1999
Abolition of Forced Labour Convention, 25 Sep 1991
Convention on the Prevention and Punishment of the Crime of Genocide, 25 Nov 1988
Geneva Convention for the Amelioration of the Condition of the Wounded and Sick in Armed Forces in the Field, 2 Aug 1955 (rat/acced)
Geneva Convention for the Amelioration of the Condition of Wounded, Sick and Shipwrecked Members of Armed Forces at Sea, 2 Aug 1955 (rat/acced)
Geneva Convention relative to the Treatment of Prisoners of War, 2 Aug 1955 (rat/acced)
Geneva Convention relative to the Protection of Civilian Persons in Time of War, 2 Aug 1955 (rat/acced)
International Convention Against the Taking of Hostages, 7 Dec 1984
International Convention for the Suppression of Terrorist Bombing, 26 Jun 2002
International Convention for the Suppression of the Financing of Terrorism, 26 Jun 2002
International Convention for the Suppression of Unlawful Seizure of Aircraft, 14 Sep 1971
International Convention on the Prevention and Punishment of Crimes Against International Protected Persons, 26 Oct 1976
Noin. Ja linkki kannattaa myös lukea; mitä sopimuksia on ratifioitu ja - näkyy sitten taas jatkolinkeistä - mitä niissä oikein on sovittu.
Esimerkiksi orjuudenvastaista sopimusta ei ole ratifioitu (Slavery, Servitude, Forced Labour and Similar Institutions and Practices Convention of 1926 (Slavery Convention of 1926), 60 L.N.T.S. 253, entered into force March 9, 1927.)
Kirjoitit, ettei USA ole ratifioinut YHTÄÄN sopimusta. Osoitin, että olet väärässä.
Ammut vielä itseäsi jalkaan korostamalla, että linkki pitäisi lukea ja nostat sieltä orjuuden vastaisen sopimuksen (Slavery Convention 1926). Koska en suomenkielistä käännöstä tunne, mainittakoon vain että tuon sopimuksen tila USA:n osalta englanninkielellä on "Accession".
YK kertoo englanninkielisillä sivuillaan, että
""Accession" is the act whereby a state accepts the offer or the opportunity to become a party to a treaty already negotiated and signed by other states. It has the same legal effect as ratification."
kyseinen tieto löytyy tämän linkin takaa:
Glossary of terms relating to Treaty actions
vapaasti käännettynä
"Accession" on oikeustoimi, jolla valtio hyväksyy tarjouksen tai tilaisuuden liittyä sopimukseen, jonka muut osapuolet ovat jo neuvotelleet ja allekirjoittaneet. Sillä on sama lainsäädännöllinen vaikutus kuin ratifioinnilla.
Hauskaa päivänjatkoa.
Mutta näinhän ei todellisuudessa ole. "Ratifiointi" on oikeudellisesti sitova toimi jossa lainsäädäntöelin (USA:ssa senaatti ja ede
ustajainhuone, ja nimen ommaan molemmat)) vahvistaa sopimuksen sitovuuden. Koska nin ei ole yhdessäkään tapauksessa, noita vopimuksia ei sovelleta oikeudenkäytössä USA:ssa.
Ihan varmistuksena: "accepts the offer or the opportunity to become a party". "Accession on siis viranomaistoimi, ei lainsädäntötoimi. Ero on ratkaiseva. Tarkemmin täältä http://www.ilsa.org/jessup/jessup11/basicmats/VCLT...
Nämä jutut kannattaa tarkistaa. Kunnolla. Lue enemmän, luulet vähemmän.
Näin se nyt vain todellisessa maailmassa on. Voit tarkistaa asian vaikkapa kysymällä USA: suurlähetystöstä.
Sovitaanko niin, että pyydät YK:ta korjaamaan sanastoonsa, että "accession:lla" ei ole samaa juridista vaikutusta kuin "ratifioinnilla"? Nythän tuolla lukee juuri toisin. "It [Accession] has the same legal effect as ratification."
Palataan asiaan, kun tuo muutos on tehty. Näin karkea virhe varmaankin korjataan niin pian kuin mahdollista.
No mitä, jos sovitaankin niin, että luet tuon sopimuksen, johon siinä viitataan. Se on helpompaa ja nopeampaa. Ja siten kysyt asiaa sieltä suurlähetystöstä, jookos?
Antamallasi sivustolla on todella iloisesti sotkettu mm. parafointi ja ratifiointi. MUTTA MITÄS ME PIENISTÄ, KUN YKkaan EI MEISTÄ? Tähän vielä siitä, muuten, lisätietoa mitä se ratifiointi tarkoittaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ratifiointi
ja vaikkapa lisäksi:
http://fi.wiktionary.org/wiki/ratifiointi
Kieli on sinulle ehkä selvempää kuin tuo ruotsi.
Minä olen lukenut sen sopimuksen, sinä et. Sinä et ymmärrä mitä Accession tarkoittaa tuossa asiayhteydessä.
Article 2
Use of terms
1. For the purposes of the present Convention:
(...)
(b) “ratification”, “acceptance”, “approval” and “accession” mean in each case the international act so named whereby a State establishes on the international plane its consent to be bound by a treaty;
ja sama suomeksi Finlexistä
VALTIOSOPIMUSOIKEUTTA KOSKEVA WIENIN YLEISSOPIMUS
2 artikla
Sanasto
1. Tässä yleissopimuksessa:
(...)
b) "ratifiointi", "hyväksyminen" ja "liittyminen" tarkoittavat kussakin tapauksessa siten nimettyä kansainvälistä oikeustointa, jolla valtio selittää kansainvälisellä tasolla olevansa sidottu valtiosopimukseen;
Minä tiedän, että US State Department ilmoittaa tuon sopimuksen olevan kohdaltaan voimassa, sinä et tiedä. Löytyy State Departmentin julkaisusta "Treaties in force" noin sivun 470 hujakoilta, en jaksa kaivaa.
Sinä et ymmärrä valtiosopimukseen sitoutumisen ja voimaansaattamisen prosessia. Suomessakin valtiosopimukseen sitoutuminen ja sen saattaminen osaksi oikeusjärjestelmää ovat kaksi eri vaihetta, joista jälkimmäisessä tarvittaessa muutetaan kansallista lainsäädäntöä. Katso vaikkapa Ulkoministeriön julkaisu "Valtiosopimusopas", löytyy verkosta.
USA on liittynyt vuoden 1926 Orjuutta koskevaan sopimukseen ja sopimuksen edellyttämät toimenpiteet on saatettu voimaan eli osaksi maan lainsäädäntöä.
18 USC CHAPTER 77 - PEONAGE, SLAVERY, AND TRAFFICKING IN PERSONS
En pysty auttamaan enempää, jos tämä on vaikea hyväksyä.
Tämä menee osaltasi jo komiikan puolelle:
"tässä yleissopimuksessa
(...)
b) "ratifiointi", "hyväksyminen" ja "liittyminen" tarkoittavat kussakin tapauksessa siten nimettyä kansainvälistä oikeustointa, jolla valtio selittää kansainvälisellä tasolla olevansa sidottu valtiosopimukseen;"
Selittää siis. Ja siis kansainvälisellä tasolla Mutta ei kansallsiella. Ei siis vaikuta mihinkään. Vain ratifionti vaikuttaa, sillä se tuo asialle valtion sisäisen lainvoiman.
Jos et ymmärrä eroa, ei voi mitään.
"Suomessakin valtiosopimukseen sitoutuminen ja sen saattaminen osaksi oikeusjärjestelmää ovat kaksi eri vaihetta, joista jälkimmäisessä tarvittaessa muutetaan kansallista lainsäädäntöä. "
Kyllä. Tästä juuri on kyse. Kun Suomi ratifioi kv sopipmuksen, tuo sopimus muuttuu noudatettavaksi lainsäädännöksi. Samoin USA:ssa. Mutta "acceptence" ei sitä tee. Ja siksi USA:ssa ei yksikään kv ihmispoikeussopimus ole maassa noudatettavaa lainvoimaista oikeutta.
"USA on liittynyt vuoden 1926 Orjuutta koskevaan sopimukseen ja sopimuksen edellyttämät toimenpiteet on saatettu voimaan eli osaksi maan lainsäädäntöä."
Komiikkasi huipentuu tässä; itse antamisi linnkiviitteen mukaan näin ei ole (http://www1.umn.edu/humanrts/research/ratification...). Et siis vaivaudu lukemaan edes omia lähdeviitteitäsi, saati sopimuksia.
Lopuksi vähän siitä ruotsin kielestä: "Acceptance" ja "accession" eivät ole sanoja, jotka liittyisivät toisiinsa, niin kuin tekstissäsi annetaan ymmärtää. Joten, jos käytät vieraskielisiä lähteitä, ole hyvä, opettele ensin ko. kieli.
En pysty auttamaan enempää, jos tämä on vaikea hyväksyä, joten lopetan osaltani tähän.
"Ja siksi USA:ssa ei yksikään kv ihmispoikeussopimus ole maassa noudatettavaa lainvoimaista oikeutta."
Eikä Suomessa, sillä ihmisoikeussopimuksista on johdettu muutokset kansallisiin lakeihin, kuten jo aiemmin on todettu.
"Komiikkasi huipentuu tässä; itse antamisi linnkiviitteen mukaan näin ei ole (http://www1.umn.edu/humanrts/research/ratification...)."
Koita nyt ensin päättää tarkoittaa sinun käsitteistössäsi ratifiointi koko prosessia vai käytetäänkö YK:n terminologiaa kuten tuossa linkin takana olevassa taulukossa.
"Lopuksi vähän siitä ruotsin kielestä: "Acceptance" ja "accession" eivät ole sanoja, jotka liittyisivät toisiinsa, niin kuin tekstissäsi annetaan ymmärtää."
...jos ymmärtää sen väärin. Sen sijaan "acceptance" ja "approval" ovat lähekkäin YK:n terminologiassa. "Accession" taas tarkoittaa liittymistä sopimuksen valmistumisen jälkeen, kuten jo aiemmin liittämässäni sanastolainauksessa kerrotaan. Liittyminen taas ei eroa juridisesti ratifioinnista YK:n terminologiassa. Slavery Convention on vuodelta 1927, USA liittynyt 21 maaliskuuta 1929.
Siksi tätä asiaa koskeva Wienin yleissopimus astuu voimaan kun
"Article 84
Entry into force
1. The present Convention shall enter into force on the thirtieth day following the date of deposit of the thirty-fifth instrument of ratification or accession."
Haluatko saman muilla kotimaisilla kielillä?
USA ajaa nimenomaan omien suuryhtiöidensä asiaa tässäkin kysymyksessä. Sille käy oikein hyvin jos Eurooppa hirttää omat yrityksensä tässä Acta-kysymyksessä. Kyse on jälleen siitä onko Suomi ja Eurooppa naiiveja näiden lakien ja asetusten suhteen vai ei.
Tuoteväärennökset ovat nimenomaan USA:n suuryitysten ongelma. Tuoteväärennöset tulevat idän suunnasta (täältä katsoen).
Asialla ei ole mitään tekemistä esim. netissä tapahtuvan laittoman musiikin levittämisen kanssa.
Hei,
Olisin kysynyt voimmeko julkaista tämän blogikirjoituksen myös osoitteessa www.verkkomedia.org?
Kirjoitus tulisi täysin sellaisenaan ja myös lähteeksi viitataan tämä alkuperäinen kirjoitus.
Parhain terveisin
Mika Kortesalo
Ei kannata levittää olkiukkoja.
Kuules nyt olkiukko, tässä on pari videota jotka kertoo hieman siitä missä mennään:
http://www.youtube.com/watch?v=kN4WzLSOCoU
http://www.youtube.com/watch?v=sQSe6ZL9BXo&feature...
Molemmissa on tekstitys suomeksi, että hölmömpikin ymmärtää.
Tuplaroskaa englanniksi ja suomeksi tekstitettynä. Tässä oikeaa tietoa:
Paljonka saat palkkaa tuosta touhuilusta? Itseäni hämmentää suuresti, miksi olet sananvapautta vastaan. Surullista tuollainen, ettei nähdä laajemmassa mittakaavassa tuon lain vaikutuksia.
Tuollaisen kommentin kun moisista linkeistä laitoit, niin en usko että edes katsoit niitä.
Samapa tuo minulle on, ompahan varoitettu.
USA on suurin taloudellinen kärsijä, joten oma häpeänsä, mutta toisaalta USA:n lainsäädäntö tuolta osin lienee edistyksellinen.
Eikä ACTA ole mikään laki, vaan puitesopimus, joka antaa puitteita kunkin maan lainsäädännölle tuoteväärennöksiin liittyen.
10 myyttiä ACTA:sta:
Nuo ovat isolta osin kauan sitten vanhentuneita argumentteja: https://www.laquadrature.net/wiki/Counter-Argument...
Jäätteenmäki:
"Komissio antoi Actan EU-tuomioistuimen arvioitavaksi, samoin Euroopan parlamentti. Acta neuvoteltiin salassa ja osapuolet ovat epäonnistuneet kertomaan sopimuksen sisällöstä. On aivan oikein, että nyt selvitetään sopimuksen vaikutukset kansalaisten perusoikeuksiin."
Höpöt. Jäätteenmäkikin toistelee piraattien olkiukkoja:
Komissio: "ACTA-sopimus on julkisesti kaikkien saatavilla. ACTA-neuvottelut käytiin samalla tavalla kuin mitkä tahansa muutkin kansainvälistä sopimusta koskevat neuvottelut. On totta, että tällaisista sopimuksista ei neuvotella julkisesti, mutta Lissabonin sopimuksessa ja tarkistetussa puitesopimuksessa on selkeät säännöt siitä, miten Euroopan parlamentille on tiedotettava tällaisten kauppaneuvottelujen kulusta. Näitä sääntöjä on noudatettu pilkuntarkasti. Kauppakomissaari Karel de Gucht vieraili kolmessa Euroopan parlamentin täysistunnossa ja vastasi kymmeniin kirjallisiin ja suullisiin kysymyksiin sekä kahteen Euroopan parlamentin päätöslauselmaan ja yhteen julistukseen. Komission yksiköt puolestaan järjestivät neuvottelujen aikana useita asiaa koskevia tiedotustilaisuuksia parlamentin jäsenille.
Myös suurelle yleisölle on tiedotettu neuvottelujen käynnistyttyä niiden tavoitteista ja vaikuttimista. Komissio julkaisi yhteenvetoraportin jokaisen neuvottelukierroksen jälkeen ja neuvottelutekstin huhtikuusta 2010 lähtien. Komissio järjesti ACTA-sopimuksesta lehdistötilaisuuksia ja neljä sidosryhmien konferenssia, joista yksi pidettiin vain muutama päivä ennen ensimmäisen neuvottelukierroksen alkamista. EU:n neuvottelukumppaneista mm. Australia, Kanada, Sveitsi ja Yhdysvallat ovat toteuttaneet samankaltaisia toimia. "http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2012/february/tradoc_149110.pdf
http://www.laquadrature.net/en/karel-de-guchts-fak...
Puolustamasi heppu valehtelee päin näköä. Katso video! :)
Sivusi heittelee olkiukkoja eikä perustele mitään. Heti alku on täyttä roskaa:
"Any international treaty creates long-lasting obligations for its parties. This is particularly true within the European Union and its Member States due to the reciprocal obligations that link them. But ACTA is not just like any other treaty. It is a treaty on how exclusive rights on knowledge, culture and innovation will be enforced."
ACTA koskee VAIN ja AINOASTAAN tuoteväärennöksi.
Soisi hieman, että näissä asioissa käytettäisiin hieman omaa järkeäkin eikä toimittaisi vain olkiukkopapukaijoina.
"ACTA koskee VAIN ja AINOASTAAN tuoteväärennöksi."
Kannattaiskohan Lauri Gröhnin lukea, tai ainakin plärätä, tuo ACTA sopimus.
Esim. sivulla 33 kohdassa 5 melko suoraan velvoitetaan sopijaosapuoli rankaisemaan esimerkiksi DVD soittimen modifioinnista sellaiseksi että sillä voi katsella USA:sta OSTETTUA JA ALKUPERÄISTÄ tallennetta.
Tuo ei ole ACTA:sta.
Anna mun kaikki kestää! Lue hyvä mies se sopimus niin et anna itsestäsi ihan typerää kuvaa. Otappa selvää että mikä on EU asiakirja numero 12196/11 suomenkielinen versio jonka sivulla 33 tuo mainitsemani asia on. Vinkkinä kerrottakoon että se on nimenomaan se ACTA sopimus.
Ei sivulla 23 eikä koko puitesopimuksessa ole sanaa "DVD". Kopioipa pätkä, niin nähdään mistä kyse.
Et voi olla tosissasi! Oletatko tosiaan että sopimuksessa listataan yksitellen kaikki olemassa olevat teknologiat ja mediat? Tietenkään sopimuksessa ei lue "DVD" tai "Internet", ei ne ole typeryksiä jotka tuon sopimustekstin on muotoilleen. Typeryksiä on ne jotka sen allekirjoittaa lukematta.
Laitetaan nyt lainaus sopimuksesta tähän jos et sitä muuten hoksaa:
"Kunkin osapuolen on säädettävä riittävistä ja tehokkaista oikeuskeinoista, joilla torjutaan sellaisten tehokkaiden teknisten toimenpiteiden1 kiertämistä, joita tekijät, esiintyjät tai äänitetuottajat käyttävät oikeuksiensa käyttämisen yhteydessä ja jotka rajoittavat heidän teoksiinsa, esityksiinsä ja äänitteisiinsä kohdistuvia tekoja, joihin ei ole saatu lupaa kyseisiltä tekijöiltä, esiintyjiltä tai äänitetuottajilta tai jotka eivät ole lain mukaan sallittuja."
Hivenen kyllä naurattaa tuo motoilu "sellaisten TEHOKKAIDEN teknisten toimenpiteiden kiertämistä". Ei jää epäselväksi kuka sopimustekstin on kirjoittanut. Kyllä se varmaan ottaa päähän kun pistetään miljoonia kaikenlaisten region code ja kopiosuoja -järjestelmien luomiseen ja siiten joku lukiolainen kirjoittaa pari riviä koodia jolla se kierretään.
Fakta on kuitenkin se että noilla järjestelmillä vahingoitetaan vain ja ainoastaan sellaisia henkilöitä jotka OSTAVAT elokuvan tai levyn, ei piraatteja.
Sinä satuilit tällaista: "DVD soittimen modifioinnista ... " mikä ei mitenkään liity ACTA:an.
Voi voi... kerroppa luitko tuon tekstin jonka olin lainannut tai vastaavan kohdan siitä sopimuksesta? Et ilmeisesti? Ilmeisesti olet ollut TEKESissa joskus muinoin niin oletko koskaan ollut mukana prosessissa jossa lakimiehet väittelee PCA sopimuksesta tai vaikka patentointiasiasta? Miten ihmeessä sinä oikein tulkitset tuota asiaa?
Lisään nyt tähän vielä rautalangasta vääntäen että tuon sopimuksen mukaan DVD soittimen muuttaminen niin että se kiertää DVD:n aluekoodin tai salauksen on tuon sopimuksen mukaan muutettava lainsäädännössä rangaistavaksi. Tämä tarkoittaa suoraan sitä että Linuxilla ei saa laillisesti katsella DVD:tä ja USA:sta tai Australiasta ostettua DVD:tä ei saa katsella Suomesta ostetulla DVD soittimella.
Se että tuo sopimus koskisi vain tuoteväärennöksiä on täyttä potaskaa. Otsikon perusteella noin voisi toki päätellä, mutta sopimuksen sisältö ei todellakaan rajoitu tuoteväärennöksiin. Kannattaa lukea muutakin kuin otsikko, intro ja tiivistelmä tuosta paperista.
Vastasin aikoinaan Tekesin ensimmäisestä teknologiaohjelmasta ja laadin ohjelmalle säännöstön tulosten omistusoikeuksista, kun Tekesin ja VTT:n juristit eivät siihen pystyneet.
En viitsi enää kommentoida sinun höpsöilyjäsi yllä.
Kovasti on Laurilla asiaa. Vaan eipä se actafaktaa muuta.
Tässä vähän actafaktaa:
1. Ei koske maita, joissa suurin osa maailman tuoteväärennöksistä tehdään.
2. Ei koske Yhdysvaltoja.
3. Ei muuttaisi ratifioituna ja kansallisen lainmuutoksen jälkeen Suomen tekijänoikeuksien laillista suojaa paljoakaan = ei tarvita.
4. On järjetöntä ujuttaa tuoteväärennökset ja immateriaalioikeudet ja tekijäinoikeudet samaan sopimukseen. Pelkkiä tuoteväärännöksiä koskevan PUITEsopimuksen voisi allekirjoittaa nopeastikin.
5. Käsitteet sopimustekstissä aivan liian löyhästi määriteltyjä.
6. Jos jonkun allekirjoittamisella on kiire = kyseessä on huijaus
7. Jos jotain ei saa epäillä tai kritisoida = kyseessä on huijaus
8. Jos kritisoijia yritetään leimata a) piraateiksi, b) vasemman siiven aktivisteiksi, c) hulluiksi, d) tietämättömiksi, e) änkyröiksi, f) hankaliksi, g) viisastelijoiksi h) jne. = kyseessä on huijaus
9. Jos yhdellä kommentaattorilla on paljon lyhyitä juupas eipäs -kommentteja ja pitkää olkiukkoa, laskee hänen sanansa painoarvo.
10. Koskee sananvapauden osalta erityisesti Suomea.
Tässä nyt kymmenkunta kohtaa näin aluksi. Vastustan piratismia ja tuoteväärennöksiä. En "tee vain työtäni". Kirjoitin kommenttini ilmaiseksi.
Höpöt. Puitesopimus vastaa kehittyneiden maiden lainsäädäntöä, myös Suomen. Tuoteväärennökset tapahtuvat pääsääntöisesti muualla.
PUITEsopimustekstin löyhyyttä voi pitää sen etuna.
Tekijänoikeudet ovat mukana vain siltä osin kuin ne liittyvät tuoteväärennöksiin. Kannattaa muistaa mikä on ACTA:n otsikko, konteksti: VÄÄRENTÄMISEN VASTAINEN KAUPPASOPIMUS.
ACTA:ssa ei ole sananvapautta rajoittavaa kohtaa.
Lauri on siis vakaasti sitä mieltä, että ne ovat etuja Actassa mutta eivät liity tekijänoikeuksiin vaan väärennös-ESINEISIIN?
Väärennöksin tehtyihin esineihin kyllä kannatan, mutta en kannata lainkaan siihen, mitä puhutaan digitaaliseen vuorovaikutteisiin eli internetiin.
Meillä on jo WTO ja se sellaisenaan riittää, mihin me muka tarvitsemme toista kauppasopimusta? Ei ole kunnon perusteita teettää toista kun yksikin riittää.
Vaarana on tie, joka heijastuu niihin toisinajattelijoihin, niihin jotka ajattelevat mediasta eri tavoin kuten esim. Iron Sky:n ryhmät, jotka eivät kannata millään tavalla siihen mukaan, ellei tehdä perustavanlaatuisia muutoksia.
Esitä jotain, mikä olisi järkevä tapa toimia äläkä höpise jostain olkiukoista, sillä vahvasti tuntuu siltä, että sinulla ne hukassa olevat olkiukot ovat peräisin.
Kertaus:
Tekijänoikeudet ovat mukana vain siltä osin kuin ne liittyvät tuoteväärennöksiin.
Kaulan katkaisussa ei ole mainintaa kehon hilseen poistosta.
Olen jo hiljan aikaa miettinyt onko Gröhn todellinen henkilö. En ole törmännyt kovin moneen keskustelijaan, jotka suhtautuisivat ACTA:aan myönteisesti.
Jotkut toisaalta arvelevat tekijänoikeuksien tiukentamisen johtavan siihen, että lopulta tekijänoikeudet lopetetaan kokonaan, koska niiden järjettömyys tulee sitä paremmin esille mitä enemmän niitä vaalitaan.
Gröhnin kanssa keskustelusta tulee mieleen kuin yrittäisi keskustella jonkin keskustelubotin kanssa. Gröhn antaa kiinteitä järkkymättömiä vastauksia, joita parhainkaan kritiikki ei päädy muovaamaan.
aikoinaan Jippiillä oli muuan herra Roikkuvainen jolla oli samat vakiovastaukset
ACTA:ssa on kyse tuoteväärennöksistä, ACTA ei muuta tekijänoikeuksia mitenkään.
"4. Minkään tämän luvun määräyksen ei pidä tulkita edellyttävän, että sopimuspuoli saattaa virkamiehensä vastuuseen virkatehtäviään hoitaessaan toteuttamistaan toimista."
1 jakso, yleiset velvoitteet
http://eur-lex.europa.eu/Notice.do?mode=dbl&lang=e...
Voisiko esim. Gröhn hieman selventää mulle, mitä tuo kohta 4 tarkoittaa käytännössä.
Ei ihme että kehitysmaat ja kehittyvät maat vastustavat ACTAa. Sehän antaa suuryrityksille täydellisen monopolin määritellä esim. lääkkeiden valmistusta eli edulliset kopiolääkkeet olisivat mahdottomuus.
Se antaisi myös lähinnä pahamaineiselle Monsantolle laajat oikeudet geenikasveihin joita se tuppaa kehitysmaille, näin maat olisivat yhtiön armoilla.
Monsanto on myös hakemassa patenttia sian geeneille, ja kun tämä patentti hyväksytään niin esim. kiinalainen sikakarjan kasvattaja joutuisi pulittamaan rahaa yhtiölle.
Ja ACTA on kiistatta myös sensuurilaki, jonka avulla voidaan "yhtiöitä vahingoittavaa" keskustelua rajoittaa vetoamalla tekijänoikeuksiin.
Levittelet piraattien olkiukkoja.
Myytti 5. ACTA estää köyhiä maita ostamasta halpoja lääkkeitä.
"ACTA:ssa ei ole säännöksiä, joilla voisi olla suoria tai välillisiä vaikutuksia geneeristen lääkkeiden lailliseen kauppaan tai laajemmin globaaliin terveyteen. Sen sijaan siinä viitataan nimenomaisesti henkisiä oikeuksia ja kansanterveyttä koskevaan Dohan julistukseen. Lisäksi ACTA sulkee patentit rikosoikeudellisten ja rajavalvontaan liittyvien toimenpiteiden ulkopuolelle."
http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2012/februar...
"Nyt sopimuksen ratifiointi vaikuttaa melko kaukaiselta asialta."
Loistava puheenvuoro, ja toivottavasti sopimusta ei ratifioida koskaan. En ylipäätään ymmärrä miksi Suomi meni edes sen allekirjoittamaan.
Sananvapaus on tärkeä asia, ja sitä on puolustettava, jotta sen voi pitää.
Yhdysvaltojen tulisi käydä vuoropuheluaan tekijänoikeuksista niiden maiden kanssa, joihin ongelmat lähinnä liittyvät - meillä sellaisia ongelmia ei ole.
Syyhän on selvä:
ACTA ei muuta Suomen lakeja, mutta runsaasti suomalaisia tuotteita väärennetään etenkin kehittyvissä maissa, esimerkkinä vaikka Fiskarssin sakset. Siksi ACTA olisi erienomainen asia Suomen kannalta.
Tässä taas yksi piraattien levittämistä olkiukoista:
Myytti 1. ACTA rajoittaa pääsyä internetiin ja sensuroi verkkosivustoja.
"ACTA-sopimuksessa ei ole yhtään kohtaa, joka oikeuttaisi tähän väitteeseen. ACTA:lla pyritään torjumaan laajamittaista laitonta toimintaa, jonka takana ovat usein rikollisjärjestöt. ACTA:ssa ei ole kyse siitä, miten ihmiset käyttävät internetiä arkielämässään. Internetin käyttäjät voivat jakaa laillista materiaalia ja tietoja verkossa aivan kuten ennenkin. Toisin kuin Yhdysvaltojen ehdotukset (SOPA ja PIPA), ACTA ei rajoita käyttäjien oikeuksia internetissä eikä sulje verkkosivustoja. http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2012/februar...
Kehittyvät maat tuskin allekirjoittavat noin typerää sopimusta muun kuin pakon edessä. He valmistavat tuotteita vaikka allekirjoittaisivat ACTA:n; ja tuoteväärennösten jäljittäminen jää yhä immateriaalioikeuksien "omistajien" vastuulle.
Jos kehittyvissä maissa väärennetään Fiskars-saksia niin mitä vahinkoa Fiskars siinä kokee? Kai kaikki, joilla siihen on varaa ostavat silti aidot terävämmät Fiskarssit. Ja jos joku nigga osaa tehä yhtä hyvät sakset kuin Fiskars niin olisiko Fiskarsilla parantamisen varaa ts. aika kehittyä?
Sitäpaitsi, levität yhä valheita ja potaskaa.
Tuhola: "Jos kehittyvissä maissa väärennetään Fiskars-saksia niin mitä vahinkoa Fiskars siinä kokee?"
Voi, voi ...
" Suomessa Tulli esti viime vuonna lähes 400 000 väärennetyn ja laittomasti valmistetun tuotteen pääsyn markkinoille. Näiden tuotteiden yhteenlaskettu arvo oli yli 25 miljoonaa euroa."
http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/lehdistotiedotte...
Kiitos vastauksestanne, Lauri Gröhn, mutta minulla ei ole mitään tekemistä
1. piraattien tai
2. olkiukkojen (?)
kanssa. Olen seurannut keskustelua ja minua kiinnostaa tuo käyttämänne termi "olkiukko". Miksi se löytyy lähes jokaisesta kirjoittamastanne kommentista? Ette myöskään suoraan ottanut kantaa esittämiini näkemyksiin, vaan siirsitte keskustelun Fiskarsin saksiin. Suomessa ei tietääkseni valmisteta Fiskarsin saksien kopioita.
Kuten aiemmin totesin Yhdysvaltojen tulisi keskittyä piratismintorjunnassaan sellaisiin maihin, joissa piratismi on edelleen arkipäivää.
"Ette myöskään suoraan ottanut kantaa esittämiini näkemyksiin, vaan siirsitte keskustelun Fiskarsin saksiin. Suomessa ei tietääkseni valmisteta Fiskarsin saksien kopioita."
Olet täysin pihalla tuoteväärennöksistä. ACTA:n pyrkimyksenä on harmonisoida eri maiden lakeja tuoteväärennösesten osalta. Esimerkiksi Fiskarsin saksia väärennetään idässä, jossa ei tuoteväärennöksiä estäviä lakeja. Toivottaasti joskus on. Suomeen tulevat tuoteväärennökset pysäyttää Suomen tulli.
"Höpöt". - Oli kyseessä vaikka ilmastonmuutos (tai mikä vain), on aika vahvoilla, jos on eri mieltä kuin Lauri Gröhn.
Lauri on nelisuuntasalaseuran jäsen:
Heille jaetaan kolme aihetta josta he saavat rahaa propagoidessaan ja yksi salainen tehtävä.
Laurilla ne ovat:
1. ilmastonmuutos jorinointi
2. Gaggaguugelheim-hanke
3. internetsensuurin edistäminen
4. one for tha master
Tämä oli todella mielenkiintoinen video:
Todellista täydellistä roskaa. ACTA ei millään tavoin liity esimerkiksi tiedostojen lataamiseen eikä pyri muuttaamaan tekijänoikeuslainssäädäntöä. ACTA keskittyy pelkästään tuoteväärennöksiin, eikä sillä ole mitään tekemistä tiedonvapausen kanssa. Videossa on iso kokoelma olkiukkoja.
Otan esimerkki videon olkiukosta:
"Oxfordin Englannin kielen sanakirja määrittelee väärennöstä seuraavasti: 'vilpillinen jäljitelmä jostakin muusta1. Mutta kun tiedosto kopioidaan internetistä se on täsmälleen sama kuin alkuperäiskappale. Se ei ole jäljitelmä. Ja se ei ole varastettu siitä syystä että alkuperäistä ei koskaan poisteta. Tieto vain yksinkertaisesti jaetaan maksutta. Joten sillä ei ole mitään tekemistä väärentämisen kanssa."
TOISTAN: ACTA:lla ei ole mitään tekemistä tiedostojen lataamisen kanssa. Ja toden totta, lataamisella ei ole mitään tekemistä tuoteväärennösten kanssa. Toisekseen musiikki ole "tietoa".
Video jatkaa sitten harhaisesti tekijänoikeuksilla verraten niitä ruokaresepteihin ...Täydellistä roskaa!
"Myytti 1. ACTA rajoittaa pääsyä internetiin ja sensuroi verkkosivustoja.
ACTA-sopimuksessa ei ole yhtään kohtaa, joka oikeuttaisi tähän väitteeseen. ACTA:lla pyritään torjumaan laajamittaista laitonta toimintaa, jonka takana ovat usein rikollisjärjestöt. ACTA:ssa ei ole kyse siitä, miten ihmiset käyttävät internetiä arkielämässään. Internetin käyttäjät voivat jakaa laillista materiaalia ja tietoja verkossa aivan kuten ennenkin. Toisin kuin Yhdysvaltojen ehdotukset (SOPA ja PIPA), ACTA ei rajoita käyttäjien oikeuksia internetissä eikä sulje verkkosivustoja."
http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2012/februar...
Minulle sattui virhe. Vaikka hyvähän tuokin oli, varsinkin tuo GMO/Monsanto-lait ovat ongelmallisia. Tätä kuitenkin tarkoitin:
Nettisensuurilakeja ajavat mediafirmat edistivät itse laitonta tiedostojen jakamista
http://www.youtube.com/watch?v=sQSe6ZL9BXo&feature...
Henry
Tuolla nyt ei ole mitään tekemistä tämän blogin eli ACTA:n kanssa.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 61 kommenttia