*

Anneli Jäätteenmäki Kestävyys testattu.

Metsä-äänestyksessä paljon pelissä

Euroopan parlamentti äänestää keskiviikkona (13.9.) metsien käytöstä osana EU:n ilmastopolitiikkaa. Äänestyksestä voi tulla tiukka. Panokset ovat Suomen kannalta korkeat.

Pöydällä on kaksi vaihtoehtoa, joko parlamentin ympäristövaliokunnan kanta tai olennaisesti sitä muuttava tarkistusesitys. Jakolinja kulkee siinä, tulisiko EU:n rajoittaa jäsenmaiden metsien käyttöä vai tarkastella lähinnä maiden metsänhoitokäytäntöjen kestävyyttä.

Komission antamassa ja ympäristövaliokunnan tukemassa näkemyksessä lisääntynyt metsien käyttö olisi Suomelle laskennallinen päästö. Pidän komission ajamaa linjaa huonona monesta syystä.

EU-maiden metsien käytön taso on vaihdellut. Esitys asettaisi EU-maat eriarvoiseen asemaan metsien käytön suhteen. Suomi olisi esityksen häviäjä. Metsien käyttöä lisäämällä Suomi saisi kontolleen lisää päästöjä ja kustannuksia.

Joutuisimme kompensoimaan leikkaamalla päästöjä entistä enemmän muilta aloilta kokonaisvähennystavoitteemme saavuttamiseksi, tai ostamalla päästöoikeuksia EU:n päästökaupasta. Korvaisimme tuotantomme laskua lisäämällä mahdollisesti puun tuontia rajan takaa, Venäjältä.

En löydä komission linjalle järjellisiä perusteluja. Minua ihmetyttää, miten jäsenmaita eriarvoistava esitys pääsi komissaarien valvovien silmien ohi.

Tiukalla metsien käytön ylärajalla ei saavuteta toivottavaa ilmastohyötyä. Myönteisen ilmastovaikutuksen saavuttamiseksi metsää ei saa käyttää liikaa, mutta ei myöskään liian vähän. Kasvava metsä sitoo hiiltä tehokkaimmin. Kasvun hidastuessa puun kyky sitoa hiiltä laskee.

Metsien käyttö vähenisi esityksen myötä Suomesta ja Euroopasta. Menettäisimme työpaikkoja, erityisesti harvaan asutuilta seuduilta. Hakkuiden kasvu metsäkadon kanssa painivissa maailmankolkissa olisi karhunpalvelus alueiden paikalliselle ympäristölle mutta myös Euroopan taloudelle.

Toisessa vaihtoehdossa sen sijaan tarkastellaan, ovatko EU-maiden metsänhoitokäytännöt kestävällä pohjalla. Siinä asetetaan selkeä ja yhtenäinen yläraja metsien käytölle. Talousmetsien täytyy sitoa hiiltä enemmän kuin niiden käytöstä vapautuu ilmakehään. Jäsenmaita kohdellaan tasapuolisesti.

Jäsenmaiden täytyy luoda suunnitelma vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi siten, että maiden hiilinielut pysyvät samoina tai kasvavat pitkällä aikavälillä vuoteen 2050 mennessä.

Viime viikolla Ylen uutisissa komissaari Katainen totesi, ettei komission tarkoitus ollut rajoittaa puun käyttöä. Ilmastokomissaari Cañete kehui parlamenttia siitä, että se on taipumassa tasapainoisen kompromissin kannalle, joka tarjoaa joustoa jäsenmaille. Kenenkään ei olisi tarvinnut taipua mihinkään, jos komission esitys olisi alun perin ollut kelvollinen.

EU on panostanut biotalouteen. Sen taloudelliset ja ilmastonmuutosta hillitsevät mahdollisuudet ovat valtavat. Nimensä mukaisesti biotalous tarvitsee raaka-aineekseen biomassaa, joka tulee ensisijaisesti metsästä. Uskon, että ilmastotavoitteet ovat yhdistettävissä taloudellisen toiminnan kanssa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos kirjoituksesta tärkeästä asiasta. Toimittaja täällä kyselee europarlamentaarikolta, että onko äänestyksen huomisesta kellonajasta tietoa?

Käyttäjän jaatteenmaki kuva
Anneli Jäätteenmäki

Äänestykset alkavat klo 13 ja päättyvät klo 15 Suomen aikaa ja tämä on kahdeksas äänestyskohta. Siis klo 13 – 14 välillä tulos on selvä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Markku voisi tehdä jutun siitä miksi muutama suomalainen meppi on Suomelle "tekemässä" kiusaa omalla äänestyskäytöksellään?

Ainakin Hautala, Pietikäinen ja Kyllänen voisivat selittää miksi aikovat äänestää alkuperäisen minusta hiukan ontuvan esityksen puolesta?

Merja Kyllönen hapuilee ryhmäkurin ja suomalaisen bio-tulevaisuuden välimaastossa. Toivottavasti äänestää lopulta oikein, sillä kyllä Kainuukin metsistään elää.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kaksi meppiä - Heidi Hautala (vihr.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.) - äänestää tosiaan mitä ilmeisimmin Suomen metsätalouden etua vastaan. Syy on vihreä ideologia. Taisi se ennakkojuttu aiheesta olla jo siinä:) Jos he toimivat toisin, perun pahat puheeni.

Jos Merja Kyllönen (vas.) äänestää Suomen taloutta vastaan, muistanevat hänen monet kainuulaiset ja muutkin äänestäjät sen pitkään.

Noh, katsotaan mitä juttuja tästä päivän mittaan syntyy.

Käyttäjän ArtoHonkala kuva
Arto Honkala

Luotan mielummin Komission ja Ympäristövaliokunnan asiantuntemukseen. Pääaosa Suomalaisista mepeistä ajattelee asiaa kapeasti kotimaisen metsäteollisuuden näkökulmasta. Ei ilmastotyö toimi, jos sopimuksiin aletaan tekemään porsaanreikiä ja kiekuroita.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hyvä kirjoitus. Yksi yleinen kysymys olisi. Minkä sopimuksen nojalla EU aikoo päättää Suomen metsien käytöstä? Miksi Suomen metsien käyttö ei ole Suomen oma asia? Vedotaanko tässä johonkin erityiseen sopimukseen (esim. sopimus päästökaupasta tai luonnonsuojelusta), vai onko jossain Lissabonin sopimuksessa tai muussa joku pykälä, jolla Suomi on luovuttanut päätösvallan näissä asioissa EU:lle? Voiko Suomi sanoa, ettei käy, jos ehdotus on Suomen mielestä järjetön?

Käyttäjän jaatteenmaki kuva
Anneli Jäätteenmäki

Euroopan unionilla ja sen jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta ilmastopolitiikassa, johtuen ilmastoasioiden rajat ylittävästä luonteesta. EU ei voi lulucf-esityksellä suoranaisesti kieltää jäsenvaltioita käyttämästä metsiään, mutta niiden ilmastollisen vaikutuksen vuoksi komissio on yrittänyt kannustimilla ja taloudellisia sanktioita laukaisevilla rajoituksilla ohjata metsien käyttöä mieleiseensä suuntaan. Näitä kohtuuttomia rajoituksia vastaan aion kuitenkin äänestää huomenna, niin kuin myös huomattava osa Euroopan parlamentista. Äänestyksestä tullee tiukka.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ok, päästökauppaa ja ilmastolaskelmia siis, jaettu toimivalta, ja mahdollisuus käyttää sanktioita.

Oikeastaan syy miksi kirjoitin kommentin on se, että poliitikot ja media eivät nykyään näytä kyseenalaistavan EU:n määräysvaltaa missään asiassa. Usein poliitikot tuntuvat myös menevän ikävissä asioissa EU:n selän taa - "on jo päätetty, emme voi muuta". Päätösvaltaa siis voidaan myös tyrkyttää pois itseltä.

Periaatteessa EU:lla on kai toimivalta vain rajattuihin sopimuksin määriteltyihin asioihin. Tuollainen jaettu vastuu kuulostaa tästä näkökulmasta katsoen pahasti siltä, että rajat on tarkoituksella jätetty hämäriksi, jotta päätäntävallan vähittäinen siirto EU-tasolle onnistuu sujuvasti. Itse ajattelen enemmän niin, että jokaisen EU:n Suomea koskevan päätöksen takana tulisi olla jokin sopimus tietyn rajatun alan päätöksenteosta EU:ssa, ja alan tulisi olla sellainen, jossa EU-tason yhteinen päätöksenteko katsotaan välttämättömäksi (eli subsidiariteetti ei ole järkevä vaihtoehto). Ja jos ei ole järkevä päättää EU:ssa, eikä ole sovittu delegoinnista, niin sitten kotimaassa.

Vaikka ilmastopolitiikan yleisen ohjauksen haluttaisiin tulevan EU:lta, ei silti liene järkevää päättää kaikkia yksityiskohtia siellä. Sen pitäisi riittää, että Suomi vähentää päästöjä sovitut prosentit (itse tai osana yhteistä päästöjärjestelmää). Metsien käyttö on erillinen kysymys (sisältää muitakin luonnonsuojelunäkökohtia). Suomen metsien käyttö on karkeasti tasapainossa, eikä Suomi tiettävästi aio tehdä asiassa radikaaleja muutoksia. Siksi nämä metsäasiat kuulostavat enemmänkin turhalta politikoinnilta, jolla ei saavuteta mitään ilmastollisia hyötyjä, vaan korkeintaan kiusataan byrokraattisesti. Ilmaston kannalta tällaiset väännöt vievät keskustelun pois itse asiasta, eli siitä, vähennämmekö fossiilisten kulutusta. Pitäisi keskustella tuosta pääaiheesta ja jättää nämä tarpeettomat ja kiinaa aiheuttavat sivujuonteet pois.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mitä se EU:lle kuuluu miten Suomi hoitaa metsiänsä?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Mitä se Suomelle kuuluu miten metsänomistaja hoitaa metsiänsä?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vakaasti kohti liittovaltiota, itsenäisyys on pelkkä muisto.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jos tänään Suomen metsät saavat hakkuuluvan on Anneli pitänyt asiasta tarpeeksi ääntä. Jos käy toisin on Anneli pitänyt liian vähän ääntä asiasta. No kohtahan se nähdään tuleeko risuja vai kiitoksia.

Kiitos jo tästä.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Kerranki piän peukkuja EU:n ehotuksen puolesta tai siis olen erimieltäkö sie Anneli, siis kannatan, että lopetama tämä jättimäinen energia-ajattelu Suomen kohalta, lissäämä aurinkoenergian ja biojätteen mahollisuuksia.

Nythän on tehty jättienergiabisnesratkasuja, jokka estää ihmisten omaehtosia energiantuottamisia, että häätyy ydinvoimaloitaki lisätä.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Juu niitä ydinvoimaloita mielellään lisää, ainoat todelliset vaihtoehdot fossiilisille, ja puhtain sähköntuotantomuoto kaikesta huolimatta. Tai siellä pohjoisessa olisi nyt alkavan kaamoksen aikana aikaa rakentaa niitä aurinkovoimaloita metristen kinosten keskelle.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Olen samaa mieltä siitä, että Suomen luontoa ei pitäisi rasittaa lisää, mutta tämä aiottu tapa päättää vaikuttaa järjettömältä. Suomalaisten pitäisi itse olla sen verran fiksuja, että suojelevat omaa luontoaan riittävästi. Alla vielä lisää selitystä, jonka pituutta pyydän jo tässä anteeksi :-) .

Median mukaan nykyinen ehdotus ei ole tasapuolinen. Minusta se on myös turhaa mikromanageerausta, joka osaltaan vain sotkee itse päätavoitteen (ilmastonsuojelu) toteutumista. Asiasta äänestävät henkilöt, jotka ajattelevat ehkä aivan muita asioita kuin Suomen tilannetta (ehkä oman kotimaansa etua, ehkä vain suunnitellun päätöksen vihreää imagoa). Seuraavalla kerralla kun EU tekee päätöksiä, se voi tehdä täysin epävihreitä päätöksiä, sillä ei voi olettaa, että EU-päättäjät ovat systemaattisesti vihreämpiä kuin suomalaiset poliitikot. Tai sitten EU-päättäjille saattaa kelvata ratkaisu, jossa Suomi toimii EU:n vihreänä viikunanlehtenä, ilman mitään korvauksia tällaisesta uhrautumisesta / uhraamisesta.

Yksinkertaisesti en siis luota tuohon prosessiin. En pidä siitä, että päätösvalta halutaan antaa näissä asioissa taholle, joka on vähemmän demokraattinen kuin Suomen eduskunta. On selvä, että Suomen kansa ei ymmärrä, ei ole kiinnostunut, eikä osaa tehokkaasti vaikuttaa siihen, miten päätökset unionissa syntyvät. Minusta luontoa voi suojella paremmin lokaalisti, vaatimalla omien lähialueiden suojelua, kuin lahjoittamalla päätösvallan tahoille, joiden motiivit ovat paljon epäselvemmät.

Europarlamentissa voi olla paljon fiksuja ihmisiä ja hyvää tahtoa, mutta se on mielestäni selvää, että noiden mutkien kautta tapahtuvassa päätöksenteossa meidän oma mielipiteemme painaa vähemmän. Ja vastaavasti erilaisten lobbareiden, keskushallinnon ja keskeisten maidn päätösvalta suhteessa kasvaa.

Päätösvaltaa ei kannata luovuttaa koneistolle jota ei itse hallitse vain siksi, että yksi sen suunnittelema päätös sattuisi näyttämään hyvältä. Sekavassa päätöksentekomallissa pahin ja minusta varsin todennäköinen skenaario on sellainen, jossa päätöksiä pallotellaan eri päättäjien välillä niin, että esimerkiksi ikäviä päätöksiä voidaan viivästyttää (esim. fossiileista luopuminen), valtaa voidaan keskittää kulissien takaisille kabineteille ja suurimmille johtajille, ja kansalle voidaan tarjota sirkushuveja vaikkapa näennäisvihreiden päätösten muodossa. On täysin mahdollista, että tahot jotka eivät halua vähentää fossiilisten kulutusta onnistvat jallittamaan meitä tuossa pelissä (toistaiseksi mitään merkittäviä päästövähennyksiä ei ole tehty).

Osa päätöksistä osuu varmasti kohdalleenkin, mutta kokonaisuus on vaikeammin hallittavissa kuin paikallisemmassa päätöksenteossa, elimissä joihin ihmiset voivat niiden läheisyyden ja hallittavuuden vuoksi luottaa.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Ei liittovaltiolle minunki puolesta ja oikeasti kannatan Fexitiä ja Eurostoliitto kyllä muutenki taitaa levetä omhaan epämääräsyytteensä. Sei koskhaan alkanu siksi, mikä soli, koko ajan hämmennettään kaikkea.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #19

Uskon että jokaisella organisaatiolla (koskee myös yrityksiä) on taipumus lihottaa itseään ja keskittää päätösvaltaa. Valitettavasti kehityskulku ei yleensä ole sellainen, että päätettäisiin tietoisesti ajaa keskusjohdon valtaa alas, vaan muutos tapahtuu tyypillisemmin koko järjestelmän rappeutumisen, kaatumisen, konkurssin ja/tai kapinan kautta. Muutos ei tapahdu yleensä optimaaliseen aikaan, vaan vasta sitten kuin järjestelmä on lahonnut paikalleen ja aiheuttanut jo paljon haittaa. Näistä syistä pidän hyvänä politiikkana sitä, että vallan luontaista taipumusta keskittyä pikkuisen jarrutellaan koko ajan kaikissa yhteyksissä.

Käyttäjän ollip1 kuva
Olli-Pekka Jalovaara

On järkyttävää jos Suomi antaa tuollaisen tahon kuin EU vaikuttaa hakkuuoikeuksiinsa. Sitä odotellessa, että muut maat pääsevät samaan ihminen / metsähehtaari suhteeseen kuin mitä Suomessa on. Lisäksi Suomi on osannut hoitaa metsiään erittäin hyvin verrattuna mihin tahansa maahan.
Kiitos Anneli kun pidät asiaa esillä.

Kaikenkaikkiaan EUsta ei näytä olevan käytännössä mitään hyötyä ja päinvastoin pelkkiä kustannuksia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eli kiitoksia tuli, torjuntavoitto tällä erää. Anneli on toiminut mielestäni oikein kun päätös oli myönteinen Suomelle.

Käyttäjän ArtoHonkala kuva
Arto Honkala

Ahneuden voitto, järkyttävää!!

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Päätöksen takana on monenlaisia vaikuttimia ja tunteita. Yksi niistä on ahneus, tai siistimmin sanottuna halu kasvattaa Suomen metsäteollisuuden volyymia ja näin parantaa Suomen taloutta.

Päätös on myös voitto vihreiden kauan hamuamalle biotaloudelle. :-) Tarkoitan tällä sitä, että en aina ymmärrä vihreiden strategiaa. Joskus luonnon hyödyntäminen on hyvästä, joskus pahasta. Joskus haluataan Suomen metsät täyteen tuulimyllyjä ja korvata fossiiliset uusiutuvilla polttoaineilla, joskus taas ei.

Ilmeisesti Suomi aikoo hakata korkeintaan sen verran kuin metsät kasvavat. Ilmaston kannalta ei siis mitään ongelmaa (paitsi että kantojen poltto kasaa päästöjä lähivuosille). Toisaalta luonnon kannalta muita ongelmia voi kyllä tulla, kun Suomen metsien käytön intensiteettiä kasvatetaan. Hyvästi siis luonnonmukaiset metsät, ja tervetuloa myllätyt puupellot. Vihreillekin tuntuu riittävän muutama suojeltu pläntti omaa retkeilyä varten, ja lopun Suomen valjastaminen teollisuuden tarpeisiin.

Päätös on voitto reiluudelle ja sovulle. Sellainen päätös, jossa (median mukaan) Suomi olisi asetettu perusteettomasti Ruotsia huonompaan kilpailuasemaan, olisi tulehduttanut ilmapiiriä EU:ssa pahasti ja vähentänyt uskoa sen oikeudenmukaisuuteen.

Päätös voidaan nähdä voittona kieroja keinoja käyttäviä vihreitä vastaan. Moni suomalainen näkee asian nimittäin niin, että Suomen metsien suojelusta pitäisi päättää Suomessa, ja vihreiden (ym.) tulisi tehdä tuollaiset ehdotukset Suomen eduskunnassa. Tästä näkökulmasta katsottuna liittoutuminen "vihollisen" kanssa silloin kun asia ei kotimaassa hoidu, Suomen pakottmiseksi päätöksiin joita se ei halua, on "maanpetoksellista toimintaa".

Päätös on voitto federalismin vastustajille. Tai oikeastaan vain torjuntavoitto, sillä parannellunkin päätöksen hyväksyminen johtaa jossain määrin siihen, että jatkossa EU:lla katsotaan olevan oikeus muuttaa päätöstä ja näin päättää siitä, mitä Suomi metsillään tekee.

Päätös on voitto ilmastonsuojelulle siinä mielessä, että fossiiliteollisuuden lobbareiden ja ilmastonmuutoksen kieltäjien paras strategia on ajaa ilmastonsuojeluhankkeet lukuisille sivuraiteille. Sen sijaan että yksinkertaisesti vähennettäisiin fossiilisten polttamista, hankkeesta rakennetaan suuri ja monimutkainen, sisältäen mahdollisimman käsittämätöntä ja toimimatonta päästökauppaa ja monia muita haaroja, sisältäen erilaisia köydenvetoja eri maiden ja intressiryhmien välillä. Keskeisintä asiaa käsitellään vain harvoin.

Päätös on voitto Suomen mepeille siinä mielessä, että näköjään hekin voivat joskus vaikuttaa johonkin, ja Suomelle siinä mielessä, että Suomellakin voi joskus olla oma mielipide EU:ssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset