*

Anneli Jäätteenmäki Kestävyys testattu.

Suomen metsälinjan kriitikot puhuvat aiheen vierestä

Viime viikolla äänestetty Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan kanta metsänkäytön panoksesta EU:n ilmastopolitiikkaan aiheutti kiivasta keskustelua suomalaisessa mediassa.

Suomen kannalta ongelmalliselle esitykselle on löytynyt myös puolustajia. Nämä puolustuspuheenvuorot ihmetyttävät lähinnä siksi, että ne eivät käsittele lainkaan esitystä kritisoineen kannan ydintä.

Esitys on epäoikeudenmukainen. Miten voidaan perustella, että sama metsänkäyttöaste, eli hakkuiden taso suhteessa metsien vuotuiseen kasvuun, luetaan yhdelle jäsenmaalle päästöksi, mutta toiselle jopa lisäpäästöihin oikeuttavaksi päästövähennykseksi?

Tämä on kysymys, johon kiteytyy minun ja monen muun eurooppalaisen edustajan vastustus esitystä kohtaan.

Kestävää metsien hakkuiden tasoa ei voi perustaa historialliselle vertailukohdalle, joka on jokaiselle EU-maalle erikseen räätälöity.

Eikö hakkuiden tason ylärajan yhtenäinen määritys suhteessa vuotuiseen kasvuun olisi selkeä ja tasapuolinen lähestymistapa? Selkeä ja yhdenmukainen prosenttiosuus kaikille. Miksei näin voitaisi toimia?

Suomen metsälinjaa kritisoivat vetävät nopeasti yhtäläisyysviivan metsähakkuiden ja puun energiapolton välille. Todellisuudessa tukkipuu ja sahatavara ovat metsäteollisuuden tärkeimmät tulonlähteet. Puutuotteissa hiilidioksidi pysyy parhaimmillaan sitoutuneena vuosikymmenien ajan.  Pääsääntöisesti vain sivuvirrat ja puujäte käytetään energiaksi.

Esityksen vastustamisen on sanottu syövän Suomen kansainvälistä uskottavuutta. Olen eri mieltä. Neuvotteleminen omista lähtökohdista käsin on täysin tavanomaista EU-politiikassa.

Reilu taakanjako on tärkeä osa kestävää ilmastopolitiikkaa. Oikeudenmukaisuuden periaate takaa yhteisen päätöksenteon jatkuvuuden ja legitimiteetin. Parlamentin ympäristövaliokunnan kannassa tämä unohdettiin.

Yhteistoiminnassa kaikki osallistuvat tasapuolisesti, eikä yhtä tai kahta vedätetä kantamaan toisten taakkaa. Yhteisten tavoitteiden eteen työskentely vaatii neuvottelutaitoja, ei sinisilmäisyyttä.

Nykymuotoinen ympäristövaliokunnan ilmastoesitys tarkoittaa, että Suomi kustantaa jonkun muun päästöt.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kukaan ei pysty arvioimaan miten metsän istutus onnistuu avohakkuualueella.
http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdist...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Onhan tuosta kokemuksia jo vuosikymmenien ajalta.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Onnistuupa istutus tai ei, aina siihen lopulta metsä syntyy.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei vaan ole syntynyt moneen paikkaan.

Käyttäjän KajGran kuva
Kaj Granlund Vastaus kommenttiin #6

Margareta! Jospa hieman tutustuisit metsänhoitoon ennen kuin kastelet kynäsi. Istututusten osalta pätee se yksinkertainen totuus, että elleivät kasva, ne on korjattava ja sitä valvova viranomainen on Metsäkeskus.

Tietänet myös sen luontoa koskevan perusasian, että jos hakatulla alueella on kasvanut metsää, siihen kasvaa aina myös uusi. Metsänomistajan suurin intressi on saada taimikko kasvuun eli tehdä siitä hiilinielu. Mitä nopeammin, sitä parempi ja tarvittaessa taimikon kasvua edistetään erilaisin lannoituksin ja metsänparannustoimin.

Sinun ja minun näkövinkkelistä (olen metsänomistaja) taimikko vaan kasvaa turhan hitaasti ja se saattaa vuositolkulla olla täysin kuolleen näköinen lukuun ottamatta nopeasti kasvavaa vesakkoa. Taimikko alkaa näkyä vasta, kun taimia uhkaava sekalainen lehtipuusto ja vesakko on perattu pois. Siihen menee ainakin 4-5 vuotta.

Paras hiilinielu on hyvin hoidettu nuori metsä, jossa puun määrä lisääntyy voimakkaasti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

On lukuisia esimerkkejä joissa avokaadetun metsän tilalle ei ole kasvanut uutta metsä. Toki on metsänomistajia joilla on muitakin intressejä kun tehdä metsästä mahdollisimman tehokas hoiilinielu. Jotkut välittävät luonnonarvoistakin.
Minun metsässäni ei ole mitään istutettuja taimia.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Varmasti, jos ei mitään tehdä niin luonnonmukaisesti hitaammin vain. Näin Suomen olosuhteissa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Hämmästyttävää on minusta myös se, kuinka kivihiilen ja maakaasun poltto on viherpesty Saksassa aurinko- ja tuulisähköllä, näiden poliittisten vääntöjen myötä. Khk-päästövähennystaakan siirtäminen metsäisille maille sopii vähämetsäisille EU:n hiilenpolttajamaille.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän sähköntuotto mitään hiiltä vähennä ilmasta.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Mutta hiilen poltto sähkön tuottamiseksi lisää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9
Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Tämä on EU-politiikkaa parhaimmillaan. Pieniä, vähemmistöön jääviä jäsenmaita kupataan estoitta. Tämä tapaus ei poikkea yhtään Kreikan eurokytkennästä. Roikotetaan mukana väkisin maksamassa korkoja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Turhien haittanurmikoiden ylläpito voisi EU-direktiivillä kieltää.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Eikö hakkuiden tason ylärajan yhtenäinen määritys suhteessa vuotuiseen kasvuun olisi selkeä ja tasapuolinen lähestymistapa? Selkeä ja yhdenmukainen prosenttiosuus kaikille. Miksei näin voitaisi toimia?"

Tämä on oikea lähtökohta. Kuitenkin tulisi vielä pystyä sopimaan kuinka vuotuinen puumassan kasvu määritetään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei Neuvostoliitossakaan pystytty tuotannosta sopimaan, aina kaupasta puuttui tavaroita. Sama ongelma kaikissa keskusjohtoisissa talouksissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Markkinatalusruletissa taas kauppojen hävikki on suunnaton. Melkoinen määrä jaetaan nykyisin ilmaiseksi jätekuormista, ja hyvä niin, mutta tietenkin tämäkin osuus lasketaan hintoihin kutn muutkin kilpailukulut.

Käyttäjän ollip1 kuva
Olli-Pekka Jalovaara

Suomen pitäisi olla nettosaaja jos yhtään alataan keskustelemaan hiilinieluista. Sen verran meillä on metsää suhteessa per capita tai prosenteissa alueista. On naurettavaa jos Suomi joutuu hakkuistaan maksamaan mitään. Lisäksi teollinen käyttö lisää kasvatettavaa puumassaa pitkällä aikavälillä.

Parit linkit:
http://www.smy.fi/forest-fi/graafit/metsavarat/
"Suomen metsävarojen huiman kasvun lisäksi kuva kertoo siitä, että hakkuut ovat jo pitkään olleet Suomessa pienemmät kuin kasvu, mistä johtuen metsien puumäärä ja myös hiilivarasto ovat kasvaneet jo kauan."

http://www.nationmaster.com/country-info/group-sta...
Sitä odotellessa, että muut EU maat saavat hiukan metsiä kasvateltua.

http://frantic.s3.amazonaws.com/smy/2014/10/ff_gra...
"Kuvasta voi päätellä, että maailmalla metsäpinta-ala vähenee rajuimmin siellä, missä metsien käyttö ei ole teollista. Teollinen metsänkäyttö sen sijaan pyrkii säilyttämään metsävarat. Yli puolet maailmassa kaadetusta puusta meneekin polttopuuksi. "

Kuva siitä missä niitä metsiä oikein on:
https://telegraphtravelmaps.carto.com/viz/ea4426e4...

Naurettavaa EU puuhastelua, jota Anneli onneksi olet torppaamassa :)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Juu, Anneli on tietenkin oikeassa, kyseessä on taakanjako, ja mikäli emme pärjää neuvotteluissa, suurempi osa ilmakehän CO2:n taakasta lankeaa Suomelle, jolloin huonommin asiansa hoitaneet maat pääsevät vähemmällä.

Olemme kuitenkin hoitaneet metsiämme pääasiassa oikein, eikä peltojen osalta tilanne ole läheskään yhtä huono kuin keski-euroopassa.

Hakkuiden vaikutuksesta metsän hiilinieluun löytyy myöskin tutkimusta, asialliset hakkuut kasvattavat hiilinieluja.

"3 Enhancing the sustainable rate via selective cutting of live trees

The 10 GtC y-1 dead wood production rate could also be enhanced by active forest management. Instead of waiting for the trees to die, one can also harvest relatively mature trees via techniques such as selective cutting. At first sight, this seems to be a carbon source as live trees take up CO2. However, if trees are selected properly, it may lead to an overall sink because younger forest tends to be more productive, and somewhere in the development stage, productivity significantly exceeds respiration and decomposition loss [24]. Since the less productive trees that do not do well compete for light and other resources, their removal will leave younger trees to grow more vigorously in the gaps, forming a net carbon sink. In an even-aged forest, self-thinning is a major step of the secondary succession in which a major fraction of young trees die to give way to other trees. In this case much younger trees can be selectively cut or collected after death." https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2266747/

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Metsä ei ole pelkää puumassaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

En ole metsäntutkija, mutta 68 suomalaista metsäntutkijaa on ollut asiasta jotakin mieltä. Ei ihan samaa mieltä kuin alustaja.

Biologi, tiedetoimittaja Tiina Raevaara Suomen Kuvalehdessä:

https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/emme...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä Raevaara on pääasiassa oikeassa. Metsiä voidaan hoitaa niin, että monimuotoisuus lisääntyy, suosimalla sekametsää, harventamalla useampaan kertaan jne. Kaikkia metsiä ja soita ei kannata ojittaa esimerkiksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Oleellista on että Suomi on hiilitaseeltaan positiivinen joka pitäisi laskea eduksemme eikä sakottaa. EU:sa pitäisi ottaa paremmin huomioon pohjoinen sijaintimme joka välttämättä vaatii suurempaa energiankäyttöä päästäksemme samaan tulokseen kuin etelämmässä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, tämä on totta. Boreaaliset havupuuvaltaiset metsämme eivät myöskään pysty sitomaan yhtä paljon hiilidioksidia kuin eteläiset sekametsät, joten paljon tärkeämpää on palauttaa metsä eteläisiin maihin.

Pitäisivät huolta omista metsistään, eivätkä kääntäisi katseitaan pohjoiseen, kyllä Suomessa osataan metsänhoito ilman keski-eurooppalaista huolenpitoa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Niinhän täällä halutaan ajatella, mutta onko sille katetta? Kuten Raevaara toteaa, EU:n hyvä puoli on se, että se kahlitsee kansallisia järjettömyyksiä. Maapallolla on käynnissä lajien sukupuuttoaalto, ja metsäluonnon biodiversiteetin kaventuminen on osa sitä. Metsänhoito on paitsi ilmastopolitiikkaa, myös suoraa vaikuttamista planeettamme lajirikkauteen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #19

EU:ssa lobbausta harjoitetaan voimakkaasti, ja tässäkin asiassa saattaa kotimaiset voimat olla takana.

Näin aikaisemmin tutkielman, joka päätyi tulokseen, että metsämme päätyvät hiilen lähteeksi.

Tässä oli kuitenkin kysymys taudinaiheuttajasta, joka saattaisi iskeä puustoon. Tällaista ajoittain tapahtuu, mutta kysymys kuuluukin, miksi suomalaista metsänhoitoa pitäisi rangaista jollakin spekulatiivisella asialla.

Tuollainen taudinaiheuttaja saattaisi johtaa kyllä laajamittaisiin hakkuisiin ja metsä siltä osin muuttuisi hiilen lähteeksi.

Eiköhän suomalaisten tavoitteena ole hoitaa metsää niin, että puu kasvaa ja metsä tarjoaa työtä ja elinkeinoja suomalaisille.

Lisäksi metsässä voi jokainen käydä jokamiehenoikeuteen nojaten, viihtymässä, poimimassa sieniä ja marjoja, metsästämässä jne.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #20

Taudinaiheuttajien torjuntaa parhaimmillaan olisi ilmaston lämpenemisen ehkäiseminen. Tai edes hidastaminen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #21

Suomalaista osaamista on myös, että pidetään taudinaiheuttajat loitolla.

Kevättalvella lämpimät jaksot saavat hyönteiset liikkeelle ja siinä mielessä viileä ilma on parempi.

Sekametsä on myös hyvä suoja tuholaisia vastaan, tuhohyönteisiä ruuakseen syövät linnut viihtyvät niissä. Käkikin syö kaikenlaisia ötököitä, huono puoli on siinä, että käki vaatii lämpimän ilman. Kevättalvella niitä hyönteissyöjälintuja vähemmän on metsissä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #22

Talousmetsien päätehakkuu tehdään perinteisesti 60–150 vuoden välein. Metsälain viimeisimmän uudistuksen myötä puustoa voi nykyään hakata vieläkin nuorempana. Kiertoajan nopeutuessa varttuneiden, sulkeutuneiden talousmetsien lajisto kärsii. Linnuista esimerkiksi töyhtö- ja hömötiaisen on jo havaittu vähentyneen, ja nämä tavalliset metsälajit ovat nyt uhanalaisia.

http://www.muutoslehti.fi/artikkelit/kappale-pysyv...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #25

On niitä virheitä tehty, nykyään jätetään pökkelöt metsään ja suositaan sekametsää. "Havumetsien yhdestä peruslinnusta töyhtötiaisesta on tullut uhanalainen, kun ihminen on muuttanut metsiä, ja esimerkiksi sen pesäpaikkoina suosimat lahopökkelöt ovat vähentyneet."

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #26

Joo, tämä on hyvä asia. Ylipäätään minusta on outoa että Jäättenmäki näkee tämän jonkinlaisena Suomi vastaan EU -matsina. Eihän se niin mene. Kansallinen itsekkyys sopii huonosti yhteen EU:n kanssa, mutta huonostihan se sopii yhteen kaikien hyvien asioiden kanssa. Missä EU, siellä ratkaisu.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #27

Suomi nousee nyt pitkäkuituisen sellun avittamana. Raevaaran kritiikki osuu tähän saumaan, liian nuorta metsää hakataan sellunkeittoon.

Raevaaran kritiikki on hyvin ymmärrettävää.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #28

On joo. Olen yleensäkin tykännyt sen kolumneista, se on tolkun nainen.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Oikeasti on vain energiapolitiikkaa. Väkisin väännettävä CO₂-ilmastopolitiikka on vain korvike energiapolitiikalle, kun ei uskalleta muuta. Hiilidioksidi ei ole mikään ongelma.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Näin on. Ilman hiilidioksi on normaalia luonnonkiertokulkua. Kun se lisääntyy niin myös kasvillisuuden kasvu parantuu.

Ongelmat syntyvät kaupunkikeskittymissä ja hiukkaspäästöissä johon voidaan teknologialla vaikuttaa. Miljoonakaupunkien ongelma. Haja-asutus järkevästi on parasta ihmiselle ja päästöille.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Joulukuussa 2011 ympäristöministeri Ville Niinistö johti 43 hengen valtuuskuntaa Durbanin ympäristökokouksessa. Delegaatiossa oli siis 43 henkeä! Kaikki halukkaat pääsivät ilmeisesti mukaan. ”Ei oltu köyhiä eikä kipeitä.”
Muistaakseni sieltä tultiin pois ennen aikojaan ja valtakirja äänestystä varten annettiin Uuden Seelannin edustajalle.

Suomi-neito sai siinä kokouksessa oikein kunnolla ”märkää rättiä päin näköä.” Tulos: Suomen metsien hiilinielusta tulikin PÄÄSTÖ!

Käyttäjän JanneAlanne kuva
Janne Alanne

Koko EU:n hiilipolitikointi on turhaa hommaa, vain keino vaatia lisää veroja.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

EU on kuin kollektiivi-trimmattu lypsykone, joka etsii itselleen alati uusia toimialoja. ))

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

EU ehtii iltalypsylle?

Suomalaisen metsäteollisuuden katseet kääntyvät helposti uusille markkinoille, minne EU:n direktiivit ja hiilivero eivät yllä.

Suomen taloutta nostaa nyt pitkäkuituinen sellu.

Hyvin hoidettuna hyvä kysyntä sellutuotteille on luomassa työpaikkoja ja uusia tuoteinnovaatioita.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Tämä on kyllä asiaa: "Kiinteä biomassa, kuten puut ja metsät, ovat ikään kuin luonnon mekanismi ottaa talteen se hiili kiinteään muotoon. Se on hiilidioksidin talteenottamista ja varastointia tämä puun kasvattaminen", Hukkinen toteaa.

Toimituksen poiminnat