*

Anneli Jäätteenmäki Kestävyys testattu.

Ranska äänesti aikalisän Euroopalle

Emmanuel Macronin valinta Ranskan presidentiksi on Euroopan johtajille kauan kaivattu aikalisä.

Brittien EU-eropäätöksen jälkeen kansallismielisen hyökyaallon on pelätty lakaisevan eurooppalaisen yhteistyön mennessään. Macronista tuli voiton myötä Euroopan aallonmurtaja.

EU-myönteinen Ranskan presidentti mahdollistaa eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuuden pohdinnan hyvässä hengessä ilman, että taustalla leijuu uhka toisen suuren jäsenvaltion EU-erosta.

Macron korosti kampanjansa aikana EU-yhteistyön välttämättömyyttä Ranskan talouskasvun takeena. EU-maiden johtajien korviin kampanja oli yhtä sulosointua.

Kuluvan vuoden alussa EU-komissio julkaisi viisi skenaariota EU:n tulevasta kehityksestä. Vaihtoehdot ulottuvat yhteistyön merkittävästä vähentämisestä EU-politiikan merkittävään syventämiseen.

EU:n huippukokouksen odotetaan pääsevän yhteisymmärrykseen EU:n suunnasta vuoden loppuun mennessä. Siinä suhteessa Macronin valinta tapahtui kreivin aikaan. Hänestä tulee rakentavaan keskusteluun pyrkivien johtotähti.

Ranskan ja Saksan välinen yhteistyöakseli hallitsee EU-politiikan päiväjärjestystä entistä enemmän nyt, kun Britannia on lähdössä omilleen. Mutkaton keskusteluyhteys ja yhteinen EU-visio Ranskan ja Saksan johtajien kesken on Brexitin-jälkeisen EU:n kulmakivi.

Ranskan presidentin valinta värähtelee tavalla tai toisella meille Suomeen asti. EU:n myötä Ranskan asia on meidänkin asiamme. Vaikutukset meillä olisivat olleet selkeämmin havaittavissa, jos Marine Le Pen olisi valittu.

Välittömänä vaikutuksena markkinat olisivat todennäköisesti valmistautuneet euro-valuutan hajoamiseen tai muuhun synkkään uhkakuvaan. Pidemmällä aikavälillä saattaisimme nähdä EU:n sisämarkkinoita ylläpitävien vapaan liikkuvuuden periaatteiden heikentymisen. Ranska on niin merkittävä jäsenvaltio, että sen valitsema linja leviää herkästi muihinkin jäsenmaihin. Suomen etu on yhtenäistä unionia puolustava presidentti niin Suomessa kuin Ranskassa.

Merkittävä osa EU-maiden hallituksista ja kansalaisista on tehnyt johtopäätöksen, että EU-politiikka on muutoksen tarpeessa. Macron edustaa tätä muutosta. Tästä kertoo sekin, että hän tuli valituksi itsenäisenä ehdokkaana kampanjansa ympärille rakennetun poliittisen liikkeen avulla.

Moni äänestäjä äänesti Macronia kuitenkin siitä vähemmän ylevästä syystä, että hän oli vastavoima äärioikeiston Marine Le Penille. Näin teki moni äärivasemmiston EU-kriittinen äänestäjä, jolle oli ideologisesti mahdotonta äänestää äärioikeistoa.

Äänestämättä jättäneiden osuus oli myös huomattava. Macronin voitto ei siis ole merkki ranskalaisten varauksettomasta EU-myönteisyydestä. Yli 40 prosenttia ensimmäisellä presidentinvaalikierroksella annetuista äänistä meni selkeän EU-kriittisille ehdokkaille.

Kansan syvien rivien keskellä kulkee juopa, joka Macronin täytyy kuroa umpeen. Siihen tehtävään hän voi hyvinkin olla kykenevin ehdolla olleista. ”France, ensemble” - yhtenäinen Ranska oli Macronin iskulause. Vaikeaa tulee olemaan, mutta on pakko yrittää. Elinkeinorakenteen muutos on Ranskassakin todellisuutta, jossa on voittajia ja häviäjiä. Kipeät työmarkkina- ja eläkeuudistukset tulisi viedä läpi.

Macronin täytyy pitää huoli siitä, että EU-vastainen kansanosa pääsee osalliseksi globalisaation myönteisistäkin puolista. Se on paras työkalu vastuuttoman poliittisen dialogin näivettämiseksi.

Sunnuntaina valtaosa ranskalaisista antoi äänensä tulevaisuuteen katsovalle Ranskalle. Toivon, että Macron onnistuu iskostamaan maanmiehiinsä optimismia ja aloitteellisuutta suurten haasteiden edessä.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän hrautomaki kuva
Hannu Rautomäki

"Macronin täytyy pitää huoli siitä, että EU-vastainen kansanosa pääsee osalliseksi globalisaation myönteisistäkin puolista."

Mitä ne globalisaation myönteiset puolet mahtavat olla?

Teollisuuden omistajapiirit ovat uittaneet Euroopasta miljoonittain teollisia työpaikkoja Aasian halpatyövoiman maihin voittojen maksimoimiseksi. Samaan aikaan kaikissa EU-maissa on suurtyöttömyys.

EU:n vapaa liikkuvuuskin liittyy globalisaatioon.
Samaiset teollisuuden omistajapiirit junttasivat vapaan liikkuvuuden EU:n perusasiakirjoihin ilman mitään parlamentaarista käsittelyä missään elimessä.
Tarkoitus oli saada työvoima liikkumaan halvan työvoiman jäsenmaista, mutta työvoiman liikettä ei juurikaan ole kaikkialla EU:ssa vallitsevan työttömyyden vuoksi.

Väliin tulivat globalisaation avulla avautuneet Aasian halpatyövoimamarkkinat, jossa työvoima purtaa "riisikuppipalkalla" ja lähes oikeudettomina.

Silti EU:n vapaa liikkuvuus jäi voimaan eräänlaisena erehdyksenä, ja se muuttui elintaso- ja sosiaaliturvashoppailuksi kuten suurtyöttömyyden Suomessakin.
Rajojen yli vapaasti liikkuville rikollispiireille sillä tosin on huomattava työllistävä vaikutus.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mitä ne globalisaation myönteiset puolet mahtavat olla?"

No, kaikki kuluttajat tietenkin pitävät siitä että globaalisti tuotetut kulutustavarat ovat nättejä ja edullisia.

Ilman globalisaatiota, Suomalaisella kustannustasolla, kaikki olisi varmasti vähintään puolta kalliimpaa ja olisi vain vähän mistä valita, nykyisen runsauden sijasta.

Tässä on siis globalisaation merkitys kuluttajalle, eli tavalliselle ihmiselle, mutta tavallisen ihmisen pitäisi tietenkin huomioida että jotain pitäisi suomalaistenkin saada kaupaksi ulkomaille, niille globaaleille markkinoille, jotta olisi työtä ja työpaikkoja ja saisi sitten ostaa niitä halpoja ihania kulutustavaroita niiltä globaaleilta markkinoilta

Jukka Alaspää

Mitä myönteistä on päästää heikosti työllistyviä ihmisiä Eurooppaan.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

" Macron korosti kampanjansa aikana EU-yhteistyön välttämättömyyttä Ranskan talouskasvun takeena. EU-maiden johtajien korviin kampanja oli yhtä sulosointua."

Macronin tavoite lienee on lisätä liittovaltiokehitystä isoin askelin ja tukea komissaarivetoista EU n omaa talousministeriötä ja kriisirahastoa, josta maksetaan mm ssa yli varojensa eläneiden eteläisten EU maiden velkoja. Tämähän sopii Ranskalle kyllä ja myös EU n omalle organisaatiolle. Hommia piisaa jatkossakin. Ainakin EU n omille virkamiehille puuhastella.

Siinäpä sitä yhtä sulosointua ja Ranskan talouskasvua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset