*

Anneli Jäätteenmäki Kestävyys testattu.

EU:n ja Turkin vaikea suhde

EU:n ja Turkin suhteet ovat jälleen viilenneet heinäkuun puolivälissä tapahtuneen epäonnistuneen sotilasvallankaappausyrityksen jälkeen.

Vallankaappausyrityksen jälkeen Turkin hallinto aloitti massiiviset ”puhdistustoimet” yhteiskunnan eri aloilla. Käytännössä 110 000 sotilasta, tuomaria, toimittajaa, opettajaa ja muuta yhteiskunnallisten alojen toimijaa on pidätetty tai erotettu virastaan.

Turkki kaltoinkohtelee myös vähemmistöjään, joista merkittävimpänä vainon kohteena on ollut suuri kurdivähemmistö. Samoin huonoja uutisia on kuultu maassa oleskelevien pakolaisten tilanteesta.

Turkki ei tunnu EU:n huolista välittävän. Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu sanoi asian myös suoraan ulkoministeri Soinille ministereiden välisessä puhelinkeskustelussa hieman yli viikko sitten. Saksan ulkoministerin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa Çavuşoğlu ilmoitti olevansa väsynyt EU:n kaksinaamaisuuteen ja maahansa kohdistuvaan alentuvaan asenteeseen

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on myös painostanut EU:ta päättämään Turkin jäsenyydestä vuoden loppuun mennessä, muuten Erdoğan aikoo järjestää kansanäänestyksen jäsenyysneuvottelujen jatkamisesta. Yhä enemmän alkaa vaikuttaa siltä, että Turkin nykyinen hallinto ei itseasiassa haluakaan lähentyä EU:n kanssa, vaan pikemminkin päinvastoin.

Toisaalta voidaan kysyä, olisiko EU:llakin peiliin katsomisen paikka. Onko Turkin EU-jäsenyys lopulta realismia vai ikuisesti tulevaisuuteen siirrettävä porkkana ja neuvotteluvaltti. Voitaisiinko Turkin ja EU:n suhteita kehittää tehokkaammin jollain toisella tavalla?

Parlamentin täysistunnossa keskusteltiin tällä viikolla EU:n ja Turkin suhteiden tulevaisuudesta.

Jäsenyysneuvottelujen hyllyttäminen on nykyisessä tilanteessa perusteltu päätös. Turkista ei voi tulla EU:n jäsen, kun sen teot poikkeavat niin suuresti eurooppalaisesta arvomaailmasta. Perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltioperiaatteen on toteuduttava ennen kuin Turkista voi tulla EU:n jäsen.

On kuitenkin tärkeää, että keskusteluyhteys EU:n ja Turkin välillä säilyy. Turkki on tärkeä strateginen kumppani muun muassa pakolaiskriisin hallitsemisessa.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Ajatus Turkin jäsenyydestä oli alunperinkin syvältä. On ollut selviä vaikeuksia sovittaa yhteen 28 eurooppalaista maata, joilla nyt on kuitenkin jotain yhteisiä arvoja ja tottumuksia. Jos tähän toiseksi suurimmaksi jäseneksi tungettaisi vielä Turkki, niin johan meillä hauskaa riittäisi.

Ainoa järkevä ajatus koko asiassa on lopettaa haaveet Turkin jäsenyydestä. Ei heidän kanssaan silti tarvitse sotajalalle ryhtyä. Muutoinkin EU:n yltiöpäinen laajentaminen on tuonut pelkkää vahinkoa.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

On ehkä syytä muistuttaa, että keskustan Olli Rehn ajoi Turkin EU-jäsenyyttä voimakkaasti laajentumiskomissaarina toimiessaan, vaikka tehtäviin olisi kuulunut myös laajenemisen jarruttaminen tai estäminen, silloin kun sille ei ollut perusteita.

Turkin tilanteesta analyysia tässä:

http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2016/07/turkin-s...

Toiseksi on huomattava, että EU-juna on Turkilta mennyt jo. Liittymiselle ei ole käytännössä mitään edellytyksiä, koska maa kiristää EU:ta pakolaisvirroilla, ei kuulu oikeusvaltioiden joukkoon eikä oikeastaan Eurooppaankaan.

Viimeisin analyysini tässä:

http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2016/11/onneksi-...

Paha kyllä, Turkki voi EU-neuvottelujen kariuduttua estää Nato-maana Suomen Nato-option toteutumisen, sillä jäsenyyteen vaaditaan kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Euraasian ja Lähi-idän turvallisuusympäristö saattaa olla muuttumassa. New Europe julkaisun mukaan Turkin Presidentti Tayyip Erdogan totesi 20.11.2016 ettei Turkin tarvitse liittyä EU:iin hinnalla millä hyvänsä ja että Turkki voisi liittyä osaksi Kiinan ja Venäjän johtamaa turvallisuusblokkia - SCO:ta. (tark. https://arielfi.wordpress.com/2016/11/22/turkki-na... )

Turkki haki jäsenyyttä EU:n edeltäjään EEC:hen vuonna 1963. Viimeisen vuosikymmenen aikana on avattu useita jäsenyysneuvotteluihin liittyviä ns. chaptereita – neuvottelulukuja - mutta yhtään ei ole saatu päätökseen. Erdoganin mukaan EU on vitkastellut 53 vuotta ja ihmettelee miksi avata mitään neuvottelulukuja ellei mitään ole tarkoituskaan loppuunsaattaa. Nähdäkseni kaikille on ollut selvää ainakin puoli vuosikymmentä ettei Turkista tule EU –jäsenvaltiota. Tällöin myös Saksan Merkel esitti jäsenyyden vaihtoehdoksi ns. privileged partnershipiä.

Käyttäjän KristianSheikkiLaakso kuva
Kristian Sheikki Laakso

Kun koulut on jäänyt aikoinaan käymättä, niin joutuu pelkällä maalaisjärjellä näitä pohtimaan. Mutta sillä maalaisjärjellä ajateltuna, en ymmärrä et kukaan on koskaan voinut edes ääneen sanoa, että Turkista voisi tulla eu jäsen.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Mikä suhde? Korkeintaan platoninen. Nyt saavat kynsilleen Turkin EU-jäsenyyden hyysääjät. Eiköhän nyt ole kysymys menneisyydestä Turkin EU-jäsenyyden suhteen. Erdoganin vallassoloaikana Turkin selkä kääntyy kohti EU:ta ja etupuoli kohti islamilaista valtiota.Surullista, mutta totta.

Käyttäjän mikkokem kuva
Mikko Toivonen

Ei ole mitään perustetta jatkaa minkään tasoisia neuvotteluja mistään asiasta tämän hetken Turkin kanssa.

Niihin voidaan palata vasta sitten kun Turkki on täysin palannut Ataturkin sekulaariin maailmaan mikä sekin on demokratisoitu.

Pakolaisasian ei tarvitse antaa pelottaa, sillä EU voi halutessaan sulkea Turkin vastaisen maa-ja merirajan hermeettisesti.

Turkilla ei ole mitään aitoa välinettä Euroopan kiristämiseen missään asiassa. Ei myöskään Suomen puolustusliittoasioissa sillä jos se ryhtyy ilkeisiin toimiin Eurooppaa vastaan niin se myös irtoaa Natosta.

Turkin tilanne on aidosti säälittävä, sillä ilman islamismiä ja henkilökulttia/diktatuuria se olisi hieno maa ja monelle aivan ykkös turisti tai jopa eläköitymispaikka.

Siellä on myös erittäin hienoja ja inhimillisiä ihmisiä. Se on kuitenkin se valtakunnan johto mikä jättää maan mielikuvan ja maineen.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

"Pakolaisasian ei tarvitse antaa pelottaa, sillä EU voi halutessaan sulkea Turkin vastaisen maa-ja merirajan hermeettisesti."

Tämä oli varmaan vitsinä heitetty. Tosiasiat ovat 100% päinvastaiset. Turkin merirajaa (Kreikkaan) ei suljettu viime vuonna lainkaan, ja sama sotku jatkuu nyt keskisellä Välimerellä kun pakolaisvirta kulkee Libyasta Italiaan. EU:lla ei ole mitään poliittisia tai teknisiä edellytyksiä suitsia pakolaisvirtaa.

Sama tapahtuu silloin kun pakolaisvirta Turkista uudellen alkaa. Maassa on nyt arvioiden mukaan 2 miljoonaa pakolaista odottamassa lähtömerkkiä.

Se siitä hermeettisestä rajojen sulkemisesta. "Rajat auki" hermeettisesti pikemminkin.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hyvä kirjoitus. Osoittaa selkeästi EU:n "maailmansiveyspoliisin" poliittisen mielettömyyden.

EU on moraaliyhteisö, jonka perusperiaatteina ovat ihmisoikeudet ja demokratia. Hyvä niin.

Turkki, jolla oli pitkä tasavaltalainen (atatürkiläinen) perintö ennen Erdoganin valtaannousua, noudatti näitä periaatteita paremmin tai huonommin 1920-luvulta asti.

EU:n vaakakupissa painoivat pitkään muut kriteerit. Turkin alhainen elintaso, erittäin suuri väestö (olisi EU:n suurin jäsenvaltio) ja erilainen kulttuuriperintö (muslimiväestö).

Turkin jäsenyyden edellä ei siis käytännössä ollut kuin se, ettei se ole yksi meistä. Ja se oli liian suuri olemaan erilainen.

Nyt EU:n 50-vuotinen bluffi tulee tiensä päähän. Erdogan tekee viisaasti kun katsoo EU:n kortit. Jäsenyysneuvottelut keskeytyvät.

Poliittisesti kysymys on EU:lle Turkkia suurempi. EU:n ulkopoliittisena doktriinina on tarjota vain moraaliyhteisön ja yhteismarkkinan edut. Mitä tehdään kun kandidaatti ei kelpaa (Turkki) tai kandidaattia ei saada mukaan Venäjän turvallisuuspoliittisen vastustuksen takia (Ukraina). Mitä silloin tarjotaan? Bluffataanko seuraavat 50 vuotta?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset