*

Anneli Jäätteenmäki Kestävyys testattu.

EU:n budjetti tarvitsee remontin

Euroopan parlamentti on koolla tällä viikolla Strasbourgissa. Viikon pääteema on EU:n ensi vuoden budjetti. Parlamentti antaa nyt oman näkemyksensä ja sen jälkeen alkavat neuvottelut jäsenmaiden kanssa. Budjetin hyväksyntä on moniportainen prosessi. 

Esillä on myös EU:n pitkän aikavälin budjetin välitarkastelu. EU päättää monivuotisista rahoituskehyksistä seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen kausi kattaa vuodet 2014 – 2020. Kausi on pitkä, joten puolivälissä on välitarkastelun paikka.

Euroopan komissio teki esityksensä syyskuussa ja haluaa kasvattaa budjettia. Perusteluna on pakolaiskriisi.  Kriisin vaikutuksia ei osattu ennakoida muutama vuosi sitten. Pakolaiskriisin hallitsemiseksi tarvitaan rahaa. EU aikoo muun muassa tehostaa rajavalvontaa. 

Komissio haluaa ohjelman, jolla rahoitettaisiin Afrikkaan suuntautuvia investointeja. EU tukisi Afrikan kehitystä. Tällä tavoin pyritään vaikuttamaan siihen, että niin moni afrikkalainen ei lähtisi etsimään parempaa elämää Euroopasta, vaan pystyisi jäämään kotiseudulleen.

Afrikassa on paljon nuoria ihmisiä, joilla on luontainen halu tehdä työtä ja edetä elämässään. Jos mahdollisuuksia ei löydy omasta kotimaasta, on suuri houkutus lähteä etsimään toimeentuloa muualta.

Pakolaiskriisi on rajat ylittävä ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan eurooppalaista yhteistyötä. On ymmärrettävää, että tarvitaan myös eurooppalaista rahoitusta.

Ei ole kuitenkaan hyväksyttävää, että komissio ei esitä EU:n budjettiin mitään säästöjä. Komissio vaatii tiukkuutta jäsenmailta, mutta esittää EU:n budjettiin ainoastaan lisäyksiä. Näin ei voi olla. Jos EU:n budjettia kasvatetaan yhtäältä, on mielestäni leikattava toisaalta.

EU:n on valmistauduttava budjettiremonttiin. Säästökohteiden etsiminen on tärkeää myös Britannian eron vuoksi. Britannia on EU:n toiseksi suurin nettomaksaja. Sen lähtö aiheuttaa suuren aukon budjettiin. En usko, että jäljelle jäävät jäsenmaat ovat valmiita maksamaan lisää.

Euroopan ilmapuntari näyttää aivan erilaiselta kuin kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2004 unioniin liittyi kymmenen uutta jäsentä. Ilmapiiri oli innostunut. EU:sta piti tulla maailman kilpailukykyisin alue.

Nyt tuuli on kääntynyt. Uusista jäsenistä ei puhuta. EU taistelee pitääkseen nykyiset jäsenensä. Brexitin pelätään herättävän halua eroon myös muissa jäsenmaissa.

Brexit toimii varoittavana esimerkkinä ja osoittaa, että EU:n on uudistuttava kokonaisuudessaan. Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan, mutta sen on oltava hyödyksi kaikille kansalaisille, ei vain yhteiskuntien eliitille. Brexit toteutui, koska britit eivät kokeneet EU:ta omakseen.

Brexitistä on otettava opiksi. Eurooppa tarvitsee kipeästi uudistumista. Sen voi aloittaa etsimällä säästökohteita ja purkamalla byrokratiaa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Komissio haluaa ohjelman, jolla rahoitettaisiin Afrikkaan suuntautuvia investointeja. EU tukisi Afrikan kehitystä. Tällä tavoin pyritään vaikuttamaan siihen, että niin moni afrikkalainen ei lähtisi etsimään parempaa elämää Euroopasta, vaan pystyisi jäämään kotiseudulleen."

Afrikan jaloilleen nouseminen on ikuisuuskysymys. Suomi on sinne rahaa kaatanut ainakin 50 vuotta. Rahan tarve taitaa vaan lisääntyä, eikä vähentyä kuten pitäisi käydä. Onko edes enää kysymys auttamisesta vaiko hyväksikäyttämisestä, jossa hädänalaisia käytetään "syötteinä"?

Tossa tehdäänkin "ovelasti" pelotellaan länsimaat kaatamaan lisää rahaa pohjattomaan kaivoon huijareille sillä pelotteella, ettei vaan nyt tänne tulisi afrikanmaista porukkaa etsimään parempaa elämää. Syyllistetään että meidän olisi pakko hädänalaiset ottaa ja sitten toisena vaihtoehtona sitten kaupataan rahankaatamisvaihtoehtoa. :-D

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Periaatteessa investoinnit Afrikkaan voivat olla oikeansuuntainen toimi, jolla elintasoa ja työllisyyttä voidaan parantaa ja syntyvyyttä saadaan laskuun. Mutta silloin täytyy olla kyse markkinaehtoisista ja taloudellisesti järkevistä investoinneista. EU:hun toimijana en tuossa usko. Vanha, tehoton ja korruptoitunut kehitysapu- ja tukiajattelu sekä byrokratia istuvat aivan liian tiukassa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Periaatteessa ne ovatkin hyvä asia. Afrikan osalta ne eivät ole hyvä asia edes käytännössä. Sinne on investoitu ja rakenneltu erilaisia tehtaita ja muuta yritystoimintaa ja huonoin tuloksin. Edes Afrikan luonnonvaroiltaan rikkaat maanosat eivät saa asioitansa kuntoon.

Ongelma ei ole rahassa, eikä investoinneissa sinänsä, ongelma on moraalissa jota ei voida rahalla ratkaista.

Jotain kertoo se kun Saksakin II maailmansodan jälkeen on kärsittyään täydellisen tuhon noussut raunioilta jo aikoja sitten. Ehkä auttaminen vain vaikeuttaa Afrikan tilannetta, koska auttamisesta on tullut itse itseään ruokkiva bisnes, joka loppuu jos asioita saataisiin kuntoon.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #5

Jäin miettimään tätä itse itseään ruokkivaa auttamisbisnestä, kuinka kauan länsimaissa ihmiset tulevat höynäytetyksi asian kanssa. Kehitysapu näyttää naurettavan nololta huijaukselta.

Akuutin hädän ymmärrän ja tilapäisäavun, jolla ruokitaan nälkää näkeviä. Se on eri asia.

Risto Laine

Ai, Fyrkat loppu. No kivat sille ;)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

EU haluaa pakolaisbisnesapajille. Saa lisää virkamiehiä ja välikäsiä mukaan ja hölmöt valtiot maksamaan koko touhun.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Hyvä kriittinen kirjoitus Euroopan Unionista unohtamatta kuitenkaan aivan kaikkea EU:n mukana tuomaa hyvää tai lähinnä sen mahdollisuuksia luoda hyvää esimerkiksi maailman pakolaiskriisissä ja Afrikassa.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

EU voisi vaikka etsiä teille tietymättömille joutuneet n. 5 miljardia euroa. Tämä 5 miljardin kato on ollut jokavuotinen riesa.
Samaten olisi hyvä tietää milloin EU:n tilit voitaisiin vihdoin hyväksyä? Sitä ei ole tapahtunut yli 10 vuoteen!
Siinä pari aihetta parlamentin lähetekeskusteluun.

Toimituksen poiminnat