*

Anneli Jäätteenmäki Kestävyys testattu.

Kansanäänestyksiä ei tule tuomita

Brittien Brexit-äänestyksen jälkeen on esitetty kritiikkiä neuvoa antavia kansa­nää­nes­tyksiä kohtaan. Kansa­nää­nes­tyksiä on nimitetty huuto­ää­nes­tyk­siksi.

Suomessa neuvoa antava kansa­nää­nestys on järjestetty kaksi kertaa. Vuonna 1931 äänestettiin kieltolain lakkaut­ta­mi­sesta ja vuonna 1994 Euroopan unioniin liittymisestä. Kansa­nää­nes­tyksen järjestäminen on meillä poik­keuk­sel­lisen painava demok­raat­tinen keino.

Näin pitääkin olla.

En kannata kansa­nää­nes­tystä Suomen EU-jäsenyydestä pelkästä äänestämisen ilosta. EU- jäsenyydestä on jo kerran äänestetty.

Kansa­nää­nes­tykset pitää valmistella huolella. Äänestäjille on tarjottava uskottava kuva siitä, mitä äänestämisen tuloksena tapahtuu, oli vaihtoehto kumpi tahansa. Jos tarjolla on vain hyppy tunte­mat­to­maan, äänestys on arpapeliä.

Kukaan ei ole esittänyt millaista yhteis­työ­so­pi­musta Suomi hakisi. EU-jäsenyydestä riippumatta kauppaa on käytävä ja ihmisten on voitava työllistyä sekä päästä opiskelemaan EU-maihin.

Britannia miettii nyt äänestyksen jälkeen yhteis­työ­so­pi­muk­sensa muotoa. Asia olisi pitänyt miettiä valmiiksi ennen äänestystä.

David Cameron pelasi kansa­nää­nes­tyk­sellä upporikasta ja rutiköyhää. Hän yritti vetää puolueensa rivit suoriksi ja palauttaa kannatuksensa. Se on huono peruste kansa­nää­nes­tyk­selle.

Vaikka Cameron ei itse kannattanut eroa, hänen olisi päämi­nis­te­rinä pitänyt valmistautua myös erovaih­to­eh­toon.

Jotkut pitävät Norjan mallia hyvänä. Silloin Britannia noudattaisi kaikkea sisä­mark­ki­na­lain­sää­däntöä ja turvaisi omat markkinansa. Briteillä ei olisi kuitenkaan valtaa EU:ssa tehtäviin päätöksiin.

Britannia menettäisi myös jäsen­mak­su­a­len­nuk­sensa ja voisi maksaa uudesta jäse­nyy­des­tään enemmän kuin EU-jäse­nyy­des­tään.

Britannia ei ole nyt tilanteessa, jossa se voi poimia rusinat pullasta. Uusi pääministeri Theresa May lähtee neuvot­te­luihin hattu kourassa.

Neuvottelut Britannian kanssa pitää hoitaa asian­mu­kai­sesti. Yhteistyön pitää jatkua EU-maiden ja Britannian kesken. Se on kaikkien etu, myös suomalaisten.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Uk ei ole samassa tilanteessa missä Suomi on, Uk on kuitenkin Brittiläisen kansanyhteisön päämaa jolla on pitkät perinteet ja suhteet omiin entisiin ja nykyisiin alusmaihinsa. Uk ei ole ihan samalla tavalla riippuvainen Eu:sta kuten jonkin muu maa olisi joten Eu ei voi sanella mitä tahansa Britannialle.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Sen sijaan että keskitytään hokemaan "kansa äänesti väärin" voitaisiin keskittyä miettimään mitkä ovat ne ongelmat mitkä sai kansan äänestämään kuin äänesti ja pyrkiä korjaamaan eu sitä kautta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ei neuvoa antava kansanäänestys ole väärin. Tietenkin voidaan pohtia kannattaako neuvoa uskoa, jos lähes puolet äänestäjistä on sitä mieltä, että neuvo on väärä.

Mutta onhan se demokratiaa, että kansa saa ilmaista vapaasti mielipiteensä. Enemmistön tunne (mutu) on aina vilpitön mutta se ei tietenkään aina ole sama kuin totuus.

Maailmakin oli enemmistön mielestä pannukakun muotoinen kunnes se yht´äkkiä, kansan mielipiteen vastaisesti, muuttui pallon muotoiseksi.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

On olemassa fyysisen reaalimaailman totuuksia havaintokykymme puitteissa ja sitten on näitä ihmismaailman poliittisia ja taloudellisia totuuksia, jotka isolta osalta ovat vain mielipiteitä ja oman edun tavoittelua. EU on yksi tälläinen ihmisten kyhäämä systeemi, josta ei ole olemassa yhtä totuutta. Onneksi se on kaatumassa melko itsestään mahdottomana systeeminä.

Suomeen sitovat kansanäänestykset asioista, joista kansalaiset haluavat järjestää. On se ihmeellistä, jos sveitsiläiset osaavat, mutta 5 miljoonainen pisakansa muka ei. Johtuisikohan se siitä, että ei haluta kertoa kansalaisille monipuolisesti heitä koskevia asioita ja valta halutaan pitää puolueiden politbyroilla sekä niitä lobbaavilla tahoilla, joilla on varaa "lobata" (usein aivan ulkopuolisia). Tässä maassa ajetaan asioita aivan liikaa sumuverhojen takana, pikku hiljaa sopimuksin muiluttaen tiettyyn suuntaan, vaikka oikea tie olisi mennä kansaa vähintään vaaleissa kuunnellen. Siis vaaleissa, joissa tärkeät asiat todella nostetaan esiin. Ketä pelkät puoluenaamat kiinnostavat?

Missä on vallan vahtikoira? Taitaa olla nauttimassa antimia vallaspöytien alla.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jouni, kysymys on tiedosta, mitä kansan enemmistöllä ei ole. Mitä hyötyä on opiskelusta jos oppimattomattomien mielipide on viisaampi? Minun demokratiassani päätösvalta annetaan osaaville. En haluaisi sydämensiirto-operaatiossa ottaa kansan enemmistön ohjeita.

EU on tosiaan ihmisten aikaansaama kyhhäys mutta osaatko sanoa mitä olisi Eurooppa ilman tätä yhteistyötä? Oletko sitä mieltä että yhteistyö on turmioksi?

Kaikki valtiot ovat ihmisten muodostamia "kyhhäyksiä". Toiset elävät kauemmin kuin toiset, NL oli ja meni.. Suomikin on vain sata vuotta vanha kyhhäys. Mitä tulee vallan vahtikoiriin, olen sitä mieltä, että aika hyvin media länsimaissa hoitaa tehtävänsä. Venäjällä ei ole "vallan vahtikoiria" elossa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #11

Venäjällä perinteisesti vallan vahtikoira vahtii kansaa ja voi käsittääkseni vallan mainiosti, jopa niin hyvin, että voimia riittää valistamaan muitakin kansoja. Samaan suuntaan ollaan yhden totuuden Suomessakin menossa ja yleisemminkin maailmalla.

Sydänoperaatiossa käynti on oma ja operoivan asia ja ei kuulu demokrattisen päätöksenteon piiriin muutoin kuin julkisen eli demokraattisen systeemin rahoituksen, laadun, saatavuuden, yms. osalta. Kukin voi mennä tarpeen tullen vapaassa maassa omin voimin ja varoin vaikka uiguurishamaanin käsittelyyn.

Avoimuutta. Demokratia ei ole mainosmaailma, jossa asioita selitellään parhain päin tai asioiden eri puolia pimitetään.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #16

Siis tiedolla ei ole merkitystä politiikassa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Vallan vahtikoirana on perinteisesti pidetty vapaata mediaa. Sen rinnalle on kuitenkin tullut viimeisen 10 - 15 vuoden aikana vapaa netti-keskustelu, jopa niin, että viimemainittu osittain haastaa jo perinteisen vapaan perinteisen ( radio , Tv , lehdistö) median.

Toki tämä netin kautta tulevan kommunikaation suodattaminen vaatii melkoista suodattamisen ja vastaanotetun tiedon kriittisen käsittelyn kykyä. Mutta siihenhän meilläkin on se vanha "huhuleikki" lääkkeenä. Huhuleikissähän laitettiin porukassa juttu liikkeella niin, että yksi kuiskasi jutun toisen korvaan ja sitten juttua kierrätettiin kuiskaamalla jokaisen leikissä olevan kautta korvasta korvaan. Lopuksi se viimeinen kertoi mitä hän oli kuullut ja sitten vertailluksi alkuperäinen jutun kertoja kertoi minkä jutu hän oli laittanut liikkeelle. Hauskaa ja kuvaavaa oli se, kuinka erilaisia ne kaksi juttua olivat. Yleensä asia oli muuttunut ylös-alaisin.

Netti-tiedon luotettavuuden ja arvon todentamiseksi jokainen netti-tietoa käyttävä tarvitsee mm. historian taustatietoa siltä ajalta, kun nettiä ei vielä ollut edes olemassakaan.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Anneli. Mihin unohtui aihe Euroon siirtymisestä? Kyllä olisi pitänyt kysyä kansalta.

90-laman syy oli markan kytkeytyminen ECU-kurssiin ja toi ongelmia. Vasta markan irroitettua ECU:sta ja kellumaan jätettyä nosti Suomen suosta pintaan.

Laman aikana oli aiheutettu monta vahinkoa, josta laman kokeneet maksavat nykyäänkin.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Tyytymättömyyttä EU:ta kohtaan riittää Suomessa:

- Välimeren maiden jatkuvat tukipaketit
- oma maataloutemme on ahdingossa, mutta "who cares" kunhan pakoterintama pitää
- liittovaltiokehityksestä ei ole äänestetty, niinkuin ei Euroon liittymisestäkään, ja jälkimmäinen oli huono ratkaisu Suomelle

Brittien poliittisille päättäjille on nostettava hattua, että kunnioittavat kansan enemmistön päätöstä... vaikka olisi vahingollinen kukkaronnyörille, mutta onko sitten lopulta kansakunnalle...?

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Alankomaiden kansanäänestyksessä huhtikuussa hylättiin EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus. 32 prosenttia äänioikeutetuista äänesti, joten tulos on sitova. Äänestys oli pilalehden masinoima, ja järjestävät sanovat itse etteivät välitä vähääkään Ukrainasta.

Suomessa Kalastuslain muutos aiheuttaa lehtitietojen mukaan nyt sen, että sen, joka pyytää ja myy yli 300 rapua, on rekisteröidyttävä ja vieläpä ennakkoon. Tämä on täysin mahdotonta. Ei voi etukäteen tietää, saako yli 300 rapua ja vielä niitä kaupaksi. Työttömälle ravustajalle tällaisesta rekisteröitymisestä voi koitua jos jonkinlaista haittaa ja karenssia. Ravustaja saattaa hyvinkin äänestää kepua tai persuja - tai olla kommunisti. Suomessa on porvarihallitus, joka sanoo purkavansa sääntelyä. Kuitenkin tällaista sääntelyä tulee koko ajan lisää. Tämä vahvistaa EU-vastaista mielialaa, liittyipä juttu EU:hun taikka ei. Kalastuslain muutos tulisi kumota tai sitten järjestää asiasta kansanäänestys.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Onko Anneli hieman muuttanut mielipiteitään? Hieman erilaisen käsityksen sai hänen parin viikon takaisesta postauksestaan. Mutta ei siinä mitään, mielipiteen muutos ei aina ole suoranaista takin kääntämistä.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Ketkä kaikki ovatkaan antaneet huutonsa kansanäänestyksiä vastaan:

Sixten Korkman, Pertti Salolainen, Ben Zyskowicz, Erkki Tuomioja, Mia-Petra Kumpula-Natri, Juha Sipilä, Liisa Jaakonsaari, Ilkka Niiniluoto (ennen brexitiä Työväenkirjaston paneelissa)... ja kuinka moni muu.

Olisi hyvä tehdä muistiinkirjaus noista lausumista ja nimistä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Britannia menettäisi myös jäsen­mak­su­a­len­nuk­sensa ja voisi maksaa uudesta jäse­nyy­des­tään enemmän kuin EU-jäse­nyy­des­tään."

Eli tulontasausta köyhemmille EU-maille, pitäisi olla selvät ehdot miksi maksetaan siitä hyvästä että saa käydä vapaakauppaa Euroopassa, nythän maita kiristetään hyväksymään suuret maksut tästä oikeudesta. EU on mennyt kauas alkuperäisestä ideastaan ja kiristää Euroopan maita hyväksymään mitä suurempia haittoja vapaakaupan ehdoista, viimeisimpänä tämä polttoainedirektiivi joka tulee olemaan suuri taloudellinen haitta Suomelle.

Risto Laine

Voi olla, ettei kansanäänestyksiä tarvita vielä. Onneksi te olette demokraattisesti vaihdettavissa uusiin, jotka ovat myötä mielisiä kansanäänestyksiin.

Siinä on vissi ero, eikös?, vai pitäisikö myös nekin kieltää?.

Käyttäjän SaaraHietanen kuva
Saara Hietanen

Englantilaiset ovat kautta historian ymmärtäneet mikä on paras ratkaisu omien kansalaisten ja koko Euroopan kannalta.
Toinen maailmansota saatiin lopetetuksi suurelta osin heidän ansioistaan. Huomasivat ajoissa missä mennään.
Suomessa äänestettiin liittymisen puolesta ja lopputuloksesta saa kukin olla omalla tahollaan mitä mieltä haluaa.
Tilanteet muuttuvat nopeasti ja suomalaisten on herkällä anturilla seurattava tapahtumien kulkua.
Nyt äänestettäisiin EU:sta eroamisesta,joka saattaa olla Suomelle kallis operaatio mikäli lopputulos on eroaminen.En lähde kirjaamaan virheitä mitä päättäjät liittyessään ja sen jälkeen tekivät.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kansanäänestys on sama asia kuin arpajaiset. Kansalaiset eivät voi samalla tavoin kuin virkoihinsa äänestetyt poliitikot keskittyä äänestysaiheen eri näkökulmiin valitessaan kantaansa. Kansanäänestyksen järjestämisessä poliitikot kiertävät omaa vastuutaan. Tämä on myös normaalin tasavaltaisen hallintotavan vastaista, koska siinä joillakin aktivisteilla on useampi ääni ratkaistavassa asiassa kuin yksi ääni -periaatteessa, jota pidetään tasapuolisena tapana toimia. Juntat pääsevät edelle muita ja myös lehdistö käyttää enemmän valtaansa kuin sen raportoijana kuuluisi.

Kansanäänestykset tuhoavat demokratiaa!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kansanäänestykset tuhoavat demokratiaa!"

Kansan mielipiteen kuuleminen ja noudattaminen on juuri demokratiaa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Kukaan ei ole esittänyt millaista yhteis­työ­so­pi­musta Suomi hakisi. EU-jäsenyydestä riippumatta kauppaa on käytävä ja ihmisten on voitava työllistyä sekä päästä opiskelemaan EU-maihin."

Mielestäni ensi alkuun, ennen kuin ruvetaan pohtimaan Suomen EU -äänestyksen mahdollisuuksia, tulee tiedostaa se lähtökohtatilanne, josta presidentti Koivisto johdatti Suomen määrätietoisesti pois heti kun tilanne sen turvallisesti salli.

Tuon lähtökohtatilanteen taustalla oli hävityt Talvisota ja Jatkosota, raskaat sotakorvaukset, jossa Suomi valmisti vuosia NL:lle ilmaiseksi mittavan määrän tuotteita ja kieltäytyi tunnetuista syistä USA:n Suomelle tarjoamasta jälleenrakentamisen rahoituksesta ( Marshall-apu ). Näihin taustoihin kuuluu myös reilun 40 vuoden YYA -ajanjakso, jolloin Suomen itsenäisyys ja vapaa sisäinen päätöksenteko oli enemmän tai vähemmän suhteellista Kremlin kellojen soidessa taustalla.

Siihen, mikä Suomen asema on ollut 1930 -luvun lopusta aina Neuvostoliiton sortumisen aikaan ja Suomen EU:hun liittymisen aikaan, voi tutustua historia kirjoituksista. Tällaisia kirjoituksia ovat mm. Juhani Suomen Talvisodan tausta, J.K. Paasikiven Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939 - 1941, Hannu Rautkallion ja Alpo Rusin YYA -aikakautta kuvaava tuotanto ja tietenkin J.K. Paasikiven päiväkirjat 1944 - 1956.

Toivoisi, että mm. ne veteraanipoliitikot ja poliittiset vaikuttajat jotka edelleen halajavat YYA -aikakaudelle kertaisivat nämä teokset ( tokihan he ovat ne kaikki varmasti lukeneet ). Olisi myös toivottavaa, että nuoremmat poliittiset vaikuttajamme, joilla lienee melko hämärä kuva em. aikakaudesta, lukevat myöskin nämä teokset. Eikä tietenkään olisi pahitteeksi, että rivikansalaisetkin, jotka ovat äänestämässä sitten EU:sta tai Natosta, perehtyisivät omalta osaltaan ko. aikakauteen.

Vasta sitten, kun tiedetään ja tiedostetaan se lähtökohtatilanne, josta Koivisto johdatti Suomen EU:hun, on perusteita ruveta peilaamaan Suomen asemaa EU:ssa sekä miettimään mitä muita vaihtoehtoja 5,5 miljoonan asukkaan Suomella olisi ottaen huomioon Suomen geopoliittisen aseman. Olisiko sellainen vaihtoehto esimerkiksi sitova liittosopimus Ruotsin kanssa ? Ruotsi-korttiahan aina vähän väliä vilautetaan suomalaisille. Mahdetaankohan Suomi-korttia vilautella Ruotsissa ?

Toimituksen poiminnat