*

Anneli Jäätteenmäki Kestävyys testattu.

EU-maiden luottamus koetuksella

Osuustoimintaväkeä Suomesta ja Baltian maista kokoontui Brysselissä keskustelemaan Venäjän ja EU:n välisten sanktioiden vaikutuksista tuottajille. Kutsujana toimi Pellervo-seura.

Aihe on meille yhteinen ja tärkeä. Kaikki vähänkään asioita seuraavat ymmärtävät myös tilanteen hankaluuden.

Suomi ja Baltian maat ovat kärsineet pakotteista ja markkinoiden sulkeutumisesta ankarasti. Ymmärrämme kuitenkin, että EU:n voima on yhtenäisyydessä. EU:n uskottavuus on julistusten lisäksi konkreettisissa toimissa.

Aito solidaarisuus vaatii, että menetyksiä korvataan myös taloudellisesti. Eurooppa-neuvosto on vaatinut komissiota panemaan kiireellisesti täytäntöön tukitoimenpiteet viljelijöiden avustamiseksi.

Jäsenmaiden luottamusta toisiansa kohtaan mitataan nyt ennennäkemättömällä tavalla, kun Iso-Britannia on kansanäänestyksellä päättänyt erota unionista. Virallista eroanomusta odotetaan Brysselissä samalla, kun maan sisäpolitiikka on lievästi ilmaistuna pois vanhoilta raiteiltaan.

Aika näyttää, miten britit pärjäävät ilman Euroopan unionia. Varmaankin jollain tavalla. Aurinko nousee ja laskee, kauppa käy ja englanti on edelleen maailmankieli.

Suomella ja Baltian mailla ei ole yhtä suurta toimintavapautta. Meidän vahvuutemme on yhteistyössä ja ketterässä reagoinnissa maailman muutoksiin.

Se, että sulkisimme itsemme vapaaehtoisen, rauhanomaisen ja jokaisen jäsenen hyvinvointia parantamaan pyrkivän yhteisön ulkopuolelle, on kaukaa haettu ajatus.

Silti ymmärrän erittäin hyvin Euroopan unionia vastaan koetun tyytymättömyyden ja jopa vihamielisyyden.

EU ei ole täydellinen, eikä aina edes kohtuullinen. Unionissa ei tiedetä kaikkea, eikä pystytä tuottamaan kaikille parasta. Sellaisen kuvittelu ja vaatiminen ei ole realistista. Vain diktaattorit voivat olla ehdottomia. Sellaisia EU:ssa ei ole.

Vakavasti otettavan EU-kriitikon täytyy pystyä vastaamaan, mikä olisi nykymuotoisen unionin vaihtoehto. Kun haukumme unionia, katsomme samalla peiliin. Suomi on ollut maailman vauraimman, ja puutteistaan huolimatta demokraattisen, klubin jäsen yli kaksikymmentä vuotta. Olemme jo vanha jäsenmaa.

Vastuutaan ei voi paeta, eikä entiseen pysty palaamaan. Nostalgia ja haikea muistelu ovat mainioita asioita populaarimusiikissa, mutta politiikan suuntaviivoiksi ne eivät sovellu.

Latvialainen osuustoimintamies ruoti latvialaisten maanviljelijöiden ahdinkoa ja koko maan rajua rakennemuutosta. Tarina oli synkkä ja hyvin tuttua kuunneltavaa. Kun kertomus eteni maaseudun tyhjenemiseen ja ihmisten maastamuuttoon leveämmän leivän perään, kuuntelin samalla suomalaista lähihistoriaa.

Jos sadoille tuhansille suomalaisille ei olisi aikanaan ollut Ruotsia, Yhdysvaltoja ja muita avoimia, työpaikkoja tarjoavia maita, olisiko meidän tulevaisuutemme ollut parempi?

Kun latvialainen nuoripari jättää pienen lapsensa isovanhempien hoiviin ja hyppää halpalentoyhtiön koneeseen kohti Britanniaa, päätöstä ei ole tehty kevyin perustein. Nyt tuo ovi on sulkeutumassa. Monella päättäjällä on edessään syvän itsetutkiskelun paikka.

Suomalaiset tekivät EU-ratkaisunsa syvän laman aikana kärjistyneessä ilmapiirissä. Kaikki eivät vieläkään ole hyväksyneet tulosta. Heillä on täysi vapaus olla eri mieltä loppuikänsä, sekin kuuluu demokratiaan. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että Suomi ja useimmat suomalaiset ovat hyötyneet jäsenyydestä.

Pienen, avoimen, viennistä riippuvaisen maan, jossa on erittäin vahva ja tehokas hallinto, taitavat virkamiehet, syvälle juurtuneet demokraattiset perinteet, hyvin korkea koulutustaso sekä vapaa ja riippumaton moniääninen media, kannattaa osallistua eurooppalaiseen lainsäädäntöyhteistyöhön.

Suomen vahvuus on kompromissitaidossa ja loppuun asti viedyissä neuvotteluissa, joiden lopputulosta myös kunnioitetaan. Meidän nyrkkimme on kuitenkin niin pieni, että harva huomaisi sen lyömistä pöytään. Vielä heikommin ääni kuuluisi klubin ulko-ovea hakatessa.

Äänimäärämme hukkuvat virhemarginaalien sisään. Siitä huolimatta meitä kuunnellaan ja pystymme vaikuttamaan asioihin, usein kokoamme enemmän.

Suomella on kaikki edellytykset pärjätä nyt ja tulevaisuudessa. Käpertyminen sisäänpäin on itsensä väheksymistä ja tulevien mahdollisuuksien mitätöimistä. Suomi on kautta historiansa pärjännyt parhaiten silloin, kun yhteisesti sovittuja sääntöjä noudatetaan.

Yksityiskohdista ja lakiehdotuksista voi ja pitääkin demokratiassa kiistellä, tarvittaessa rajustikin, mutta yhteistyön luontevin paikka on edelleen Euroopan unioni.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Mielenkiintoista kuulla näkökulmia yleiseltä ja ' musta tuntuu 'kannalta.

Kuinkas blogisti näkee Bail outin vaikutuksen, eli EU n omien sääntöjen jatkuvan ja toistuvan rikkomisen ?

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

"Suomalaiset tekivät EU-ratkaisunsa syvän laman aikana kärjistyneessä ilmapiirissä. Kaikki eivät vieläkään ole hyväksyneet tulosta. Heillä on täysi vapaus olla eri mieltä loppuikänsä, sekin kuuluu demokratiaan. "

Yllä oleva olisi helppo hyväksyä, jos tehty ratkaisu olisi tehty kaikkien sääntöjen mukaan.

http://jormajaakkola.fi/EY-vaalipetos%20A-nelosella

Olisiko jo aika selvitää miten tämä ratkaisu aikanaan tehtiin !

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

"Vakavasti otettavan EU-kriitikon täytyy pystyä vastaamaan, mikä olisi nykymuotoisen unionin vaihtoehto. "

Vakavasti otettavan EU-kannattajan pitäisi pystyä vastaamaan, että miksi britit lähtivät. Siitä vähemmän kuulee asiallisia mielipiteitä, asiattomuuksia kyllä sitäkin enemmän. Tuleva Britannian pääministeri totesi aivan uskottavan tuntuisesti äänestystuloksen tarkoittavan, että he ovat oikeasti ulkona. He kyllä tulevat pärjäämään vallan mainiosti. Miten Sveitsi ja Norja pärjäävät paljon paremmin kuin moni EU-maa.

Tuskinpa meidän kannalta on kovin suurta merkitystä sillä, että olemmeko EU:n jäsen vai ei. Taloutta se ei edistä ja turvallisuuden suhteen se on yhtä tyhjän kanssa. Paljon tärkeämpiä ovat omat ratkisumme maamme kilpailukyvyn ja talouden rakenteiden suhteen. EU ei niissä auta tippaakaan, päinvastoin se on lisäämässä kuormaa. Valuutallakin on oma merkityksensä. Eikä tässä niin ulkona oltaisi, vaikka ei jäseniä oltaisikaan. Ovi ei olisi kiinni eikä kolkuttekuun olisi tarvetta.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

"Vakavasti otettavan EU-kannattajan pitäisi pystyä vastaamaan, että miksi britit lähtivät."

On hyvä jos tästä opitaan ja EU käyttää tilaisuuden uudistumiseen. Silti tuohon kysymykseen pitäisi niiden vastata, jotka lähtöpäätöksen tekivät.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Eikö lähtöpäätös ole selvä vastaus. Katsovat, että omillaan pärjäävät paremmin kuin EU:n jäsenenä. Haluavat itse päättää omista asioistaan.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"jokaisen jäsenen hyvinvointia parantamaan pyrkivän yhteisön"

Mutta Suomihan on nettomaksaja, eli hyvinvointia lähtee ainakin jäsenmaksuina täältä enemmän ulos kuin tulee sisään.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

En oikein ymmärrä, miksi "nettosaaja/nettomaksaja" -laskelmia painotetaan. EU:n suurinta merkitysta haetaan asioista, joita ei mitata euroina, eli systeemisistä eduista (sisämarkkinat, turvallisuus, merien ja ilmaston suojelu, kilpailukyky suhteessa Aasiaan ja Amerikkaan, arvojen puolustaminen jne.). Haittoja - joista merkittävimmät myös ovat systeemisiä - pitäisi punnita suhteessa näihin. Eli arvioida, miten koko Euroopalle käy eri vaihtoehdoissa.

Blogisti toi hyvin esille sen, että vaikka Britannia pärjäisikin yksin (kuten varmaan pärjää), Suomen asema yksin olisi toinen.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Joo-o, on tuokin totta.

Mutta yksinkertaisesti jäsenmaksuilla mitattuna se hyvinvointi taitaa suuntautua kehitysapuna "köyhimmille" maille. Tulonsiirtounioni/kehitysapu-unioni se suoraan rahassa mitattuna taitaa olla.

Hyvä nähdä, mitä EU on tältäkin kannalta katsottuna? Varsinkin, kun kehitysapu ei yleisesti ottaen toimi, tai on haitallista.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Ennen EU kuulosti hyvältä. Mutta nykyään ei, kun rikotaan sääntöjä. Ei Suomen pidä totella kaikesta ja parempi lähteä kalppimaan rikkojan luota.

EU:n on syytä ottaa opiksi ja muututtava eikä jatkaa sääntörikkojana.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"Mitä oli, ennen kuin Suomi liittyi EU:iin?"
---
Suomi oli EFTA:n ulkojäsen (1961 ->) ja meillä oli vapaakauppasopimus EEC:n kanssa (1973 ->), vaikkei yhteistä valuuttaa ollutkaan.
Joku oli Englannissa kesätöissä 1950-luvulla, opiskeli lääkäriksi Saksassa 1960-luvulla, opiskeli tai työskenteli Hollannissa tai saksalaisessa puunalostustehtaassa 1970-luvulla, hankki ekonomin paperit Upsalasta, osti apartementon Espanjasta 1980-luvulla. YYA kuopattiin 1990-luvulla jo ennen EU:iin liittymistä, mutta NATO:oon ei uskallettu vilkuilla...

Suomalainen vilautti muinoin passia 5 sekuntia matkustellessaan Euroopassa. Belgian rajan yli hän ajoi autollaan 50 km/h. Ihmiset, tavarat, rahat ja ideat liikkuivat jo tuolloin Länsi-Euroopassa vaivattomasti.
Nyt pitää tyhjentää taskunsa, ottaa pois vyönsä, kännykkänsä, kolikkonsa ja läppärinsä jne., koska terroristit ovat kiinnostuneita mm. EU:n ytimestä.
Työttömyys esim. Kreikassa, Espanjassa ja Suomessa ovat historiallisen korkeita.

Pohjola on sentään edelleen avoin asukkailleen. Eurooppalaisina meidän kannattaa pysyä siinä mielessä kuin esim. Erkki Toivanen asiaa tarkasteli. EU:n tuleva suunta ratkaisee, kannattaako meidän ole SEN unionin kärsivä jäsen. Nyt luottamus siihen on karissut jo vuosikausia: unioni rikkoo omia sopimuksiaan.
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4178...

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Jäätteenmäen blogi on hyvin paljastava monessa mielessä. Se näyttää EU-kriittiseltä, mutta sitten johtopäätökset, mitä pitäisi tehdä EU:lle, ovat täysin hukassa. Jäätteenmäellä on tyypillisiä poliitikon ongelmia. Hän ei pysty tunnustamaan, että EU-lainsäädäntö on mennyt jo kirkkaasti yli sen, mikä olisi sopivaa hyvin erilaisille EU-maille.

Sipilän hallitus yrittää purkaa turhaa sääntelyä, mutta siitä tulee vesiperä. Vielä vähemmän se onnistuu EU-parlamentissa, jossa on oikein selvä hurmoshenki ja ”jalat irti maasta”-henki: me paranamme lainsäädännöllä Euroopan maailman parhaaksi paikaksi, edistämme sosiaalista tasa-arvoa jne. Sen vuoksi EU:lle pitäisi tehdä kuten entisen alokkaan asennolle: se ei korjaamalla parane, vaan pitää tehdä kokonaan uusi. Jos olemme realisteja, se ei tule koskaan onnistumaan. Poliitikot muka purkaisivat lainsäädäntöä!

Jäätteenmäki vetoaa siihen, että meidän ei pidä käpertyä tänne Suomeen, vaan mennä vaikuttamaan. Toisaalta hän toteaa, että eipä meillä ole nyrkkiä vaikuttaa. EU:n vaihtoehto ei ole käpertyminen ja eristäytyminen. Sveitsi on esimerkki Euroopan kansainvälisimmästä maasta ja se on EU:n ja ETA:n ulkopuolella. Älkää kantako huolta Englannista. Se tulee toimeen oikein hyvin EU:n ulkopuolella, eikä sen tarvitse vaivautua neuvottelemaan yhtään mistään EU:n kanssa. Sen kun tekee suoraan tarvittavat sopimukset kunkin maan kanssa erikseen. Vaiko meinaako EU tehdä EU-lain, että sitä ei sallita EU-maalle? Hyväksyisitkö Jäätteenmäki tällaisen lain?

EU:n meni jo liian pitkälle integroinnissa. Vapaakauppa riittää neljästä vapaudesta eli tavaroiden ja palveluiden vapaa kauppa. Kahdesta muusta vapaudesta on ollut vain haittaa: pääomien siirto veroparatiiseihin, ihmisten liikkumisen vapaus. Käytännössä minulla on passi aina mukanani Euroopassa, koska muuten joutuisin vaikeuksiin.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Persujen äänekkäimmät populistit näköjään kaavailevat hallituksen hajottamista EU-teemalla:

http://yle.fi/uutiset/valtaosa_perussuomalaisten_k...

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Pakkohan persujen on jotain tehdä. Muutoin heidän kannatuksensa on seuraavissa vaaleissa pyöreä nolla. Tuskin muu on riittävä toimenpide kuin hallituksen kaataminen; oikeastaan ainoa mahdollinen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Se, että sulkisimme itsemme vapaaehtoisen, rauhanomaisen ja jokaisen jäsenen hyvinvointia parantamaan pyrkivän yhteisön ulkopuolelle, on kaukaa haettu ajatus."

EU:sa vain työttömyys ja köyhyys ovat lisääntyneet, Suomeenkin ilmestyivät ruokajonot, euromaiden valtioilla on velat tapissa, missä se hyvinvoinnin rakentaminen luuraa kun näkee vain päinvastaista. Suomi on ollut itsenäinen ja silloin hyvinvointi rakennettiin omalla työllä, siinä on vaihtoehto EU:lle.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ " .. politiikan suuntaviivoiksi ne eivät sovellu."

Nostalgiasta ja haikeasta populaarimusiikista tulee mieleeni ylivertainen venäläinen kansanmusiikki. Jos ’kreivin aikaa’ ei otata huomioon, niin lännen ikeen alla suomalaisten elo historian saatossa on ollut tukalampaa kuin itäisen suurruhtinaan uskollisina alamaisina loppuaikaa ehkä lukuun ottamatta.

- -
Rohkea blogiavaus, sen kautta itse kukin pääsee tuulettamaan viisaita ajatuksiaan ja jopa irvistelemään poliitikkojen kustannuksella.

Olli Keskinen

Kun kuuntelee eu broilerin mielipiteitä niin pitää aina kytkeä päälle filtteri. Eiköhän britit pärjäisi oikein erinomaisesti ilman eu :ta. Huvittavaa sanoa ettei vanhaan voi palata -kun tällä mitä ilmeisemmin tarkoitetaan aikaa ennen eu :ta. Kyllä siihen voi palata, johan britit sen todistivat. Nämä heitot ettei jotakin voi tehdä on tyypillisiä politikoilta koska se olisi oman edun vastaista, ei kansan.

Mutä tulee eu :n demokratiaan, niin tämän oli pakko olla vitsi. Kyllä eu on diktatuuri hyvin pitkälti kun miettii Junckerin asemaa eu :n sapelinheiluttajana. Ukolla on kuppi heittänyt nurin jo muutamaan kertaan. Eu :n ylimmässä johdossa ja valitsemisessa ei ole mitään demokraattista.

Toimituksen poiminnat