Anneli Jäätteenmäki Kestävyys testattu.

Maksualennuksista on luovuttava

Britannian ero unionista tulee olemaan EU:lle merkittävä asia taloudellisesti. Britannia on yksi merkittävistä unionin budjetin rahoittajamaista noin 12 prosentin ja yli 15 miljardin euron rahoitusosuudellaan.

Suurin osa EU:n budjetin rahoituksesta koostuu jäsenmaiden BKT:n mukaan määräytyvästä jäsenmaksusta. Suomen tapaan Britannia lukeutuu EU:n nettomaksajamaihin eli maihin, jotka maksavat jäsenmaksua enemmän kuin saavat suorina rahallisina hyötyinä takaisin.

Erilaisista jäsenmaksualennuksista nauttivat tällä hetkellä Ison-Britannian lisäksi, Saksa, Alankomaat, Itävalta, Tanska ja Ruotsi.

Maksualennuksista luopuminen on perusteltua myös siitä näkökulmasta, että merkittävimmät maksualennukset on myönnetty Saksalle, Alankomaille, Itävallalle ja Ruotsille kompensoimaan Ison-Britannian jäsenmaksualennuksen vaikutusten hyvittämiseksi.

Brittien lähtö Euroopan unionista tulee vääjäämättä nostamaan myös Suomen maksuosuutta. Kokonaisuudessaan maksuosuuden nousu on noin 100 miljoonan euron luokkaa.

Maksualennusten jatkuminen on huono asia Suomelle, koska Suomi joutuisi luultavasti isompien nettomaksajamaiden alennusten maksumieheksi. Tämän hetkinen Suomen maksuosuus EU:lle on vajaat 1,9 miljardia euroa vuodessa.

Britannian ero on EU:lle mahdollisuus ottaa suunta kohti järkevämpää budjettipolitiikkaa. Jäsenmaiden kansalaisten luottamusta ei voiteta EU:n budjettia kasvattamalla. Sen sijaan rönsyjä on katkottava, ja yhteistyössä on keskityttävä olennaiseen. Tämä voisi tarkoittaa myös EU:n budjetin pienentämistä suuren rahoittajan poistuessa joukosta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ "Erilaisista jäsenmaksualennuksista nauttivat tällä hetkellä Ison-Britannian lisäksi, Saksa, Alankomaat, Itävalta, Tanska ja Ruotsi."

Jäsenmaksualennuksien perusteisiin ei varmaan kuulu maan heikkoa maksukyky tai muut sosiaaliset ongelmat. Voisiko äänenpaino olla yksi peruste?

Tulee mieleen viime sotien aikainen elintarvikkeiden säännöstely. Varsin perustellusti esitettiin, että lihavilla ihmisillä energiankulutus on suurempi kuin laihoilla, siksi lihavien annoskokokin piti olla suurempi. Varsin pian huomattiin, ettei järjestely ollut kovin oikeudenmukainen ja siitä luovuttiin. Niin että osattiin sitä lobata jo silloinkin.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kyllä on Unionin budjeteissa paljnkin leikkaamisvaraa. Vai onko tämä kirjoitus todellisuuteen pohjautuva?

http://www.politico.eu/article/nigel-farage-guy-ve...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Onhan se nyt aivan käsittämätöntä, jos EU:sta poistuu 65 miljoonaa ihmistä, niin budjetti ei myös pienene.

Toimituksen poiminnat