*

Anneli Jäätteenmäki Kestävyys testattu.

Suomi ei tarvitse kansanäänestystä

En kannata Suomen eroa Euroopan unionista tai kansanäänestyksen järjestämistä Suomen EU-jäsenyydestä. Suomen ja EU:n on keskityttävä työllisyyden parantamiseen, veroparatiisien kitkemiseen sekä maahanmuuton ja ulkorajojen hallintaan.

Kansanäänestyksen järjestäminen johtaisi yhteiskunnalliseen epävakauteen. Britannian pääministeri Cameron on sen saanut kokea kantapään kautta.

Kansanäänestys ei ole gallup, jolla mitataan kansan mielipidettä tasaisin väliajoin. Kansanäänestyksestä on tehtävä valtiolliset johtopäätökset, joiden mukaan toimitaan. Suomi äänesti Euroopan unioniin liittymisen puolesta vuonna 1994.

Kansanäänestykseen ei voida lähteä ilman selvää tarvetta ja suunnitelmaa. Britannian päätös ei anna syytä kansanäänestyksen järjestämiselle Suomessa. Itsenäisen Suomen ei tarvitse kulkea Ison-Britannian perässä. Suomen ja suomalaisten kannalta on tärkeää, että EU uudistuu ja saa takaisin menettämäänsä luottamusta.

Suomessa kansanäänestystä ajavien olisi esitettävä ehdotus korvaavasta järjestelystä. Mikä olisi Suomen suhde Euroopan unioniin eron jälkeen? Suomi on pieni pohjoinen maa, jonka neuvotteluasemat unionin ulkopuolisena olisivat hyvin heikot. Kauppasuhteita ei luoda eri jäsenmaiden kanssa, vaan EU:n kanssa.

Eroava jäsen voi esittää toiveensa tulevan suhteen laadusta, mutta EU eli muut jäsenvaltiot päättävät mitä EU haluaa ja pitää mahdollisena. Siinä pöydässä yksinäisen Suomen ääni on valitettavan heiveröinen.

Tällä viikolla on käynyt selväksi, että Britannian EU-eron puolesta kampanjoineet ovat täysin hukassa. Mitään suunnitelmaa tulevaisuudesta ei ole. Aika näyttää millaiset sopimukset britit saavat aikaiseksi.

Norjaa käytetään usein onnistuneena esimerkkinä sisämarkkinoilla toimivasta valtiosta, joka ei ole EU:n jäsen. Norjan ETA-sopimuksen hinta on kansalaista kohden laskettuna yhtä suuri kuin brittien nykyinen jäsenmaksu.

Norja noudattaa kaikkia sisämarkkinoiden säädöksiä ja useita muita EU:n lakeja pystymättä vaikuttamaan sisältöön. Onko itsenäisempää noudattaa EU:n säännöksiä ilman päätöksentekovaltaa kuin istua itse pöydässä päättämässä?

Valtion ja kansakunnan suvereniteetin kannalta on järkevämpää istua päättävissä pöydissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ei tarvita kansanäänestystä.

Perustelu:
Valtiosääntöoikeudellisesti Suomi ei ole EU:n jäsen.

Totuusterveisin

Jorma Jaakkola, Kokoomus
http://jormajaakkola.fi/

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

EU-kansanäänestys 16.10.1994 oli vaalipetos.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ahon hallituksen oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki oli sitä mieltä, että vain 2/3 eduskunnan enemmistö (ns. supistettu perustuslain säätämisjärjestys) riittää EU-liittymislakiesityksen hyväksymiseen.

Siis Suomen valtiosääntöön kirjoitetusta itsenäisestä päätösvallasta voi luopua VJ 69 §:n mukaan ilman vaikeutettua perustuslain säätämisjärjestystä.

Mikä on VJ 69 §:n mukainen ns. supistettu perustuslain säätämisjärjestys?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #5

Vastauksena kysymykseeni supistetusta perustuslain säätämisjärjestyksestä:

VJ 69 §:n säätämisjärjestyksen käyttämistä kritisoiva Kirjallinen kysymys 408/1994 vp, jonka allekirjoitti myös koko joukko Keskustan kansanedustajia:

”Pulliainen ym.: Suomen Hallitusmuodon mahdollisista muutostarpeista liityttäessä Euroopan unioniin

Eduskunnan Puhemiehelle

Liittyminen Euroopan unioniin merkitsisi Suomen kansalle perustuslain mukaan kuuluvan korkeimman vallan luovuttamista sekä eduskun­nan, hallituksen ja ylimpien tuomioistuinten val­tuuksien siirtämistä suurelta osin unionin ylikan­sallisille päätäntäelimille. Mitään vastaavaa ei ole esitetty eikä tapahtunut milloinkaan maam­me itsenäistymisen jälkeen.

EU-jäsenyys edellyttää Maastrichtin sopi­muksen hyväksymistä, johon pääministeri Esko Ahon hallitus jo jäsenyyshakemuksen jättöhet­kellä sitoutui. Jäsenyys lopettaisi näin oman, itse­näisen kauppa- ja maatalouspolitiikkamme ja kaventaisi olennaisesti mm. talous-, verotus-, so­siaali-, alue-, raha- sekä ulko- ja turvallisuuspo­liittista liikkumavapauttamme ja sitoisi Suomen näiltä osin EU:n ylikansalliseen politiikkaan. Sii­tä päättämiseen Suomi osallistuisi noin 3 %:n ääniosuudella. EU:n suunnitellun raha- ja ta­lousliiton toteutuessa maamme joutuisi luopu­maan omasta rahayksiköstään, markasta, ja alis­tumaan EU:n keskuspankin määräysvaltaan.

Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisen johta­ma komitea on äskettäin ehdottanut, että EU­-jäsenyys olisi toteutettava valtiosopimuksia kos­kevassa kiirehtivässä, ns. supistetussa perustus­lain säätämisjärjestyksessä. Tämä tarkoittaa, että sellainen valtiosopimus, joka koskee perus­tuslakia, saatetaan voimaan eduskunnan yhdellä päätöksellä, 2/3 enemmistöllä. Toisin kuin nor­maali perustuslain muutos, tällainen poikkeusla­ki ei näin ollen jää lepäämään yli vaalien, eikä valitsijoilla siis ole mahdollisuutta ottaa siihen kantaa.”

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #6

Seuraavassa kaksi merkittävää sitaattia oikeusministeri Jäätteenmäen vastauksesta ko. kysymykseen:

”Supistettu perustuslain säätämisjärjestys luo­tiin alun perin siksi, että eduskunnan pieni vä­hemmistö ei voisi estää tasavallan presidenttiä ratifioimasta eduskunnan 2/3 enemmistön hy­väksymää valtiosopimusta. Perusajatuksena oli, että valtiosopimusasiat ovat lähtökohtaisesti kii­reellisiä eikä niiden käsittelyä voida siirtää seu­raavien vaalien jälkeiseen eduskuntaan. Tämän takia erillinen kiireelliseksi julistamismenettely poistettiin ja perustuslakia koskevat voimaan­saattamislait säädettiin käsiteltäviksi yhdessä eduskunnassa 2/3 enemmistöllä.”

ja

””Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:ssä tarkoitettua helpotettua säätämisjärjestystä voidaan toisaalta käyttää vain valtiosopimuksesta välittömästi seuraavien velvoitteiden voimaansaattamiseen.”

Oikeusministeri Jäätteenmäki antoi todellisen nimen valtiopäiväjärjestyksen 69 §:lle: Helpotettu säätämisjärjestys!

Siis, ettei eduskunnan vähemmistö voisi estää presidenttiä ratifioimasta EU:hun liittymistä!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #7

Anneli Jäätteenmäki osallistui valtiopetoksen järjestämiseen.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Mitäs jos eu ei saa veroparatiisia kuntoon? Entäs jos Eu ei muutu? Entäs jos se muuttuu enemmän liittovaltioksi. Usan tyyliseksi? Mitäs sitten? Vai olisiko se hyvä asia ja miksi?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tässä on Puolan ulkoministeri Witold Waszczykowskin julkisuuteen vuotama, siis Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeierin toissapäivänä Visegrad-ryhmälle esittelemä 9-sivuinen paperi

http://static.presspublica.pl/red/rp/pdf/DokumentU...

Ks. varsinkin sivu 9.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suomen media ei kerro, millaisia EU:n (Saksan ja Ranskan) tulevaisuuden suunnitelmia Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier toissapäivänä esitteli Visegrad-ryhmälle.

Tässä sitaatti Puolan ulkoministeriön sivulta 26.6.2016:

"Today, Minister Witold Waszczykowski spoke with German Foreign Minister Frank-Walter Steinmeier on how the future functioning of the European Union could look like. Minister Waszczykowski informed Steinmeier that he would take part in tomorrow’s meeting of the Visegrad Group, which will also be attended by Steinmeier."

http://www.mfa.gov.pl/en/news/they_wrote_about_us/...

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Millähän konstilla Eu-forumeilla mepit oikein aivopestään noin demokratian vastaisksi? Maksetaanko siitä joitain ylimääräisiä lisiä, kun järkevä ajattelu, omatunto , sekä kotimaan etu syrjäytetään?

Tottakai me tarvitsemme kansanäänestyksen Eu/eurostoliitosta poistumiseksi ja asap.

Eroaminen olisi pitänyt tehdä jo 8-9 vuotta sitten.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Enpä olisi uskonut tätä koskan Jäättenmäestä sanovani, mutta pakko sanoa on, että tässä blogissa puhuu järjen ääni.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Järjestä en tiedä mutta pomomies Sipilän ääni nyt ainakin joka näköjään noituaa Soinin suuta suppuun.

Harri Immonen

Miten minusta Arto Granlund tuntuu, että tulevina aikoina pohdit, jotta tämäkin olisi saanut jäädä kirjoittamatta.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suomen ja meidän suomalaisten kannalta parasta on, että Soinin suu on supussa ja pysyy.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Eu on kuin vankila, jonka muuriin britit kairasivat niin suuren reiän, että pääsivät pakenemaan. Yksi maa siis pääsi karkuun, 27 valtiota jäi vielä vangiksi. Kysymys kuuluukin , kuinka kauan muut suostuvat olemaan Eu:n käskyvallan alla?

ja tarvitaanko vastedes sota siitä irtipääsemiseksi?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Minkä ihmeen EU:n käskyvallan alla?? EU:han on 28 (27) jäsenvaltion yhteinen järjestö. Nämä toimivat oman käskyvaltansa alla.
Jos jotakuta jäsenvaltiota ei EU:n yhteispäätös miellytä, niin onko se heti VALLAN alla olemista? Vallan, jonka yhteiseen alaisuuteen kuitenkin on itse vapaaehtoisesti alistunut?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Rampanen:

"Jos jotakuta jäsenvaltiota ei EU:n yhteispäätös miellytä, niin onko se heti VALLAN alla olemista? Vallan, jonka yhteiseen alaisuuteen kuitenkin on itse vapaaehtoisesti alistunut?"

Jo ennen ETA-jäsenyyttä Suomessa nimitettiin valtiosääntökomitea tekemään mietinnön siitä, miten ns. vanhojen EY-jäsenmaiden parlamenteissa käsitellään EY-säädökset.

Niinpä 10.12.1993 päivätyllä valtiosäännön muutoksella EY-mukaistetiin Suomen eduskunnan päätösvalta EY-säädösten voimaansaattamisessa. Suomi otti käyttöön ns. Tanskan mallin.

Kommentissa #7 siteerasin oikeusministeri Jäätteenmäen vastausta kirjalliseen kysymykseen:
”Valtiopäiväjärjestyksen 69 §:ssä tarkoitettua helpotettua säätämisjärjestystä voidaan toisaalta käyttää vain valtiosopimuksesta välittömästi seuraavien velvoitteiden voimaansaattamiseen.”

Esimerkiksi Suomen markka oli kirjoitettu Hallitusmuodon 72 §:ään. Markka hävitettiin kuolleeksi kirjaimeksi jo marraskuussa 1994 EU-liittymislain hyväksymisessä, joten keväällä 1998 tulkittiin, että erillistä 5/6 kiireellisyysenemmistöä eli vaikeutettua perustuslain säätämistä ei markan poistamiseksi Hallitusmuodosta tarvitse käyttää.

Tästä syystä pelkkä Lipposen hallituksen luottamuslauseäänestys "riitti", koska Maastrichtin sopimuksen liittovaltiovelvoitteet oli jo EU-liittymislain hyväksymisen yhteydessä voimaansaatettu 2/3 helpotetulla säätämisellä.
Tämän asian Pertti Rampanen lienee jo syksyllä 1994 tietänyt?

Kyseessä oli Maastrichtin sopimukseen liittyvä velvoite - EU-asetuksen eli euro-asetuksen voimaansaattaminen, johon ei minkään jäsenmaan parlamentin erillistä suostumusta tarvita.

Asetus nimittäin on jäsenmaata suoraan velvoittava, joten Suomen eduskunta ei saanuut vastustaa euroon siirtymistä.

Kysymys Ranpaselle:
- Milloin Suomen eduskunta valtiosääntöoikeudellisesti hyväksyi euroon siirtymisen eli markan hävittämisen Hallitusmuodon 72 §:stä.

Annan vinkin: Suomen eduskunnan päätösvallan määräaika yhteisen rahan suhteen umpeutui jo 31.12.1994.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #32

Mitä tekemistä Jorma Jaakkola on minulle esittämälläsi kysymyksellä vastauskommenttiini Timo Nenoselle vallan alaisuudesta?!

Jos on jokin yhteinen järjestö, johon on jäseniksi vapaaehtoisesti liitytty, niin silloin yksittäinen jäsen(valtio) on tietenkin järjestön yhteisen vallan alla. Miten tuo "valta" säännöissä ilmeneekin. Täytyy tyytyä enemmistöpäätöksiin. Purnata kyllä tietenkin voi, ja ellei olotila miellytä, niin voi jättäytyä järjestön ulkopuolelle. Kuka pakottaa olemaan vapaaehtoisesti sellaisen vallan alla, joka ilmenee pelkkänä pahana? Ikävänä vallanalaisuutena.
Mutta en tiedä äkikseltään yhtään järjestöä, jonka kaikkiin päätöksiin kaikki jäsenet olisivat aina tyytyväisiä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Pertti Rampanen on aivan pihalla EU-jäsenmaiden EU-päätöksenteosta.

Suomen eduskunta otti 10.12.1993 päivätyllä Hallitusmuodon 33 §:n muutoksella käyttöön ns. Tanskan mallin.

Useissa jäsenmaissa ei EU-asioita tuoda millään tavalla parlamentin hyväksyttäväksi. Sitä varten on erilliset keskustelukerhot.

Kannattaisi Rampasen tutustua kansallisiin EU-päätöksentekomenettelyihin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Toinen esimerkki:

Suomen maatalouden päätösvalta on marraskuussa 1994 "helpotetulla" perustuslain säätämisjärjestyksellä eli vain 2/3 eduskunnan päätöksellä luovutettu maan rajojen ulkopuolelle.

EU:ssa päätettävistä Suomen maataloutta koskevista asioista ei eduskunta päätä.
Eduskunta saa EU-päätökseen liittyvästä asiasta tiedon pääministerin ilmoituksella, jolloin eduskunta voi vain keskustella, vaikka kyse olisi Suomessa käyttöön otettavasta Suomen perustuslainvastaisesta EU-päätöksestä.
Tällöinkin asiasta siis vain keskustellaan, jos puhemiesneuvosto niin katsoo..., mutta eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta!

Perusteluksi siteeraan merkittävät kohdat perustuslakitekstiä, jossa Eduskunnan EU-päätöksenteko on kirjattu perustuslaki 2000:n pykäliin.

96 §:

"Puhemiesneuvosto voi päättää tällaisen asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta."

97 §:

"Puhemiesneuvosto voi päättää selvityksen ottamisesta keskusteltavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta."

Kysymyksessä on pääministerin ilmoitus. Brysselissä EU-maataloustukiuudistuksen päätöstä kuulemassa ollut maatalousministeri Juha Korkeaoja antoi Suomen perustuslain vastaisesta EU-päätöksestä pääministerin ilmoituksen.

Sitaatti Turun Sanomien uutisesta:

"Oppositio hiosti maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojaa (kesk) keskiviikkona lujasti monimutkaisesta ja byrokraattisesta maatalouspolitiikan uudistuksesta.

Korkeaoja antoi eduskunnalle asiasta pääministerin ilmoituksen. Puheita pidettiin kolmisen tuntia.

Uudistuksesta kaivettiin esiin erityisen pulmallisena kohtana vuokrapellot ja niiden tukioikeudet.

- Järjestelmä on ongelmallinen, koska tukioikeus irtoaa pellosta. Kysyä pitää myös, onko järjestelmä Suomen perustuslain mukainen, Jari Koskinen (kok) arvosteli.

Samaa mieltä oli perussuomalaisten Raimo Vistbacka Hänkin ihmetteli, että kun maataloustukea ei kytketä enää pellon omistukseen, tukipalkkio irtoaa pellosta vuokralaiselle vielä vuokrasuhteen loputtuakin.

- Tämä on perustuslain vastaista. Tältä osin kyseinen esitys on saatava perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, Vistbacka vaati."

Lähde:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073973850/Opposi...

--

Olen lukenut Eduskunnan pöytäkirjasta kyseisen keskustelun tuoreeltaan. Mieleen jäi Jari Koskisen puheenvuorosta kysymys Korkeaojalle:
"Panitteko paljon vastaan?"

Tuo kysymys kertoo paljon maan rajojen ulkopuolelle luovutetusta Suomen päätösvallasta.

EU-asioissa eduskunta on vain keskustelukerho, josta päätettiin jo etukäteen päiväyksellä 10.12.1993.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #35

"Panitteko paljon vastaan?" kysyi Jari Koskinen.

Korkeaojan antama pääministerin ilmoitus (PI 2/2004 vp) koskee EU-asetusta 1782/2003, joka on EU-säädöksena sellainen, ettei se salli minkäänlaista kansallista päätöksentekoa.
Asetus eli EU-neuvoston päätös nimittäin sitoo sellaisenaan Suomea!

Maatalousministeri Juha Korkeaoja antoi asetuksesta pääministerinilmoituksen vasta 16.6.2004 ja kyseessä on todellakin EN:n asetus nro 1782 jo vuodelta 2003!

Pengoin kyseistä asetusta enemmänkin. Asetus on annettu jo 29.9.2003 ja EY:n virallisessa lehdessä se oli 21.10.2003.

Ihmeellistä on, että Korkeaoja ei pääministerin ilmoituksessa maininnut kyseistä asetusta ollenkaan. Asia nousi esille vasta ilmoituksen jälkeisessä eduskuntakeskustelussa...

Asiaa täsmentääkseen Korkeaoja kertoi eduskunnalle, että Eurooppaneuvosto päätti asiasta määräenemmistöpäätöksellä...

Ihmeellisiä tietolähteitä nuo eduskunnan viralliset asiakirjat - eduskunnan pöytäkirjat...

Maaseudun Tulevaisuus ei ole kertonut kyseisen asetuksen sisällöstä.

Maanomistajien ja ylipäätään suomalaisten perustuslaillisia oikeuksia puolustaen

Jorma jaakkola
http://jormajaakkola.fi/

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #36

Linkki EY:n viralliseen lehteen 21.10.2003

"NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1782/2003,
annettu 29 päivänä syyskuuta 2003,..."

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/...

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Ehdottomasti Suomi tarvitsee kansanäänestyksen Eu:ssa pysymisestä. Se ei tarkoita sitä että Suomen pitäisi erota Unionista. Mutta Anneli ja muut taas pelkäävät että kansa ei halua olla Eu:ssa. Siksi äänestystä ei saa järjestää. Tämä on sitä demokratiaa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Todella ylimielistä puhetta poliitikoilta, kansan mielipidettä ei heidän mukaansa tarvitse kuunnella. Demokratia on vitsi Suomessa kuten myös länsimaisuus, lännessä poliitikot irtisanoutuisivat tehtävistään kun luotto menee. Kuka on antanut nykyiselle ja edellisille hallituksille mandaatin viedä Suomi liittovaltioon ja luovuttaa itsehallintomme kolmannelle osapuolelle?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suomessa harjoitettu demokratia salaisine asiakirjoineen on vitsi.

Esimerkkinä on Ulkoministeriön (EU-ministeriryhmän) salainen pöytäkirja 16/1993 20.12.1993.

Kyseisen pöytäkirjan 6§:n tekstiin lisättiin EMU-varaumaan viittaava valheellinen teksti, jolla harhautettiin eduskuntaa syksyllä 1994.

Harhautus tehtiin siksi, että eduskunnasta ei olisi löytynyt tarvittavaa 5/6 kiireellisyysenemmistöä Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetusta markasta luopumiseksi.

http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja

Silloisena oikeusministerinä ollut Anneli Jäätteenmäki on tietoinen, että myös tulevaan euroon siirtymisvelvoiteaika päättyi jo 31.12.1994, joten EU-jäsenyys oli eduskuntaa ja kansaa huijaten hyväksyttävä vain 2/3 enemmistöllä "helpotetussa" perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Valtiopetos on rikos, joka ei vanhene.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Korkein hallinto-oikeus vahvisti 17.10.2000 salaisen pöytäkirjan - suojellakseen valtiopetokseen ryhtyneitä.

http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=paatos

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Kyllä demokratia on niin kauan politiikkojen huulilla, kunhan kansa muistaa äänestää oikein, ja varsinkin oikeita puolueita vaaleissa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

EU-edustuksellinen demokratia on sitä, että kansa saa käydä äänestämässä, ... mutta mikään ei muutu.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tai json vaarassa muuttua, järjestetään uudet vaalit.

Henry

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ei kai EU:n johto ja hallinto luule, että unioni on jotain poliittista peliä tai elävien eurooppalaisten ihmisten koelaboratorio, jossa ihmisten todellisuudella ei olisi merkitystä?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Blogisti:
"En kannata Suomen eroa Euroopan unionista tai kansanäänestyksen järjestämistä Suomen EU-jäsenyydestä."

Ei noin saa sanoa prkl!!! Jos me ei saada sanoa mielipidettämme, niin et saa Sinäkään! ;)

Henry

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei Britanniassa ole ollut tämän äänestyksen seurauksena levoton kukaan muu kuin Camoron. Jopa ne paljon hehkutetut "markkinat" palautuivat ennalleen lähes saman tien.

Harri Immonen

Blogisti kertoo itsenäisestä Suomesta, samalla kun Suomi menettää itsenäisyyttään pala palalta ja laki lailta, eikä itse ilmeisesti havaitse paradoksia.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ei Suomen itsenäisyyttä ole viety pala palalta, vaikka se siltä tuntuu.

Suomen itsenäisyys nimittäin vietiin ovelalla tavalla jo 27.10.1992, kun eduskunta hyväksyi Euroopan talousalueen perustamislakiesityksen (ETA-sopimus).
Tällöin Suomesta tuli ns. vanha EY-jäsenmaa tulevine Maastrichtin sopimuksen liittovaltiovelvoitteineen.
Tiedettiin, että Maastricht-aiheet (yhteiset raha, puolustus ja EU-perustuslaki) tuodaan asetuksina suoraan jäsenmaata (Suomea) velvoittaviksi.

Tätä ei kansalle informoitu.
Eduskunnan pöytäkirjasta ilmenee Sulo Aittoniemen ja Sauli Niinistön puheenvuoroista, että vain 2 % kansanedustajista tuntee ETA-lain sisällön.

Tunsiko silloinen oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki ETA-sopimuksen sisällön?
Olisi pitänyt ainakin tuntea...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

#37

Johtopäätös:

EU-kansanäänestys 16.10.1994 oli vaalipetos.

Eero Mattila

Aika jännää kun kansanedustja pelkää kansan äänivaltaa... kauas on keskustalainen aatemaailma karannut syntysijoiltaan.

Hannu Tanskanen

En jaksa kuvitella että meppi haluaisi EU:n loppua yhtä vähän kuin muukaan duunari hyvän työpaikan menoa, eli lausuja on jäävi.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Pitäsköhän komissaarien alkaa maksella veroja ensiksi. Jotenkin on vaikea uskoa, että ammattimaiset verovälttelijät puuttuisivat verovälttelyyn.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Entä kansanäänestys Natoon liittymisestä? Mitä mieltä olet arvoisa meppi?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ei tarvita, sillä Sinua Rampanen on vedetty nenästä.

Maastrichtin kaikista velvoitteista Suomen kansa sai äänestää EU-kansanäänestyksessä jo 16.10.1994.

Sitaatti opuksesta Perustuslaki 2000,
" 96 § Eduskunnan osallistuminen Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun":

"Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi tarvittaessa antaa ehdotuksesta lausunnon valtioneuvostolle. Puhemiesneuvosto voi päättää tällaisen asian ottamisesta keskusteltavaksi myös täysistunnossa, jolloin eduskunta ei kuitenkaan tee päätöstä asiasta."

--

Kysymyksiä:

- Mihin perustuslain 96 §:stä on unohtunut puolustusvaliokunta?

No, EU:n yhteinen Ulko- ja turvallisuuspolitiikka eli yhteinen puolustus ei kuulu puolustusvaliokunnalle, koska asiasta määrää asetus. Nato on kirjoitettu EU-perustuslakiin EU:n puolustustoimijaksi.

- Miten Suomen eduskunta käsitteli EU:n yhteiseen puolustukseen liittyvän Naton kanssa tehdyn Isäntämaatukisopimuksen?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Miten minua on Jorma Jaakkola mukamas vedetty nenästä??
Olen aiemmin tuonut esiin, että kyseistä kansanäänestystä ei mielestäni tarvita minkään syyn tai pykälien mukaan.
Kysyinkin, mitä mieltä äänestyksen tarpeesta on Anneli Jäätteenmäki. Keskustapuoluehan yleisesti kannattaa Nato-kansanäänestystä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #41

Pertti Rampanen, Keskustapuolue ja koko Suomen kansa ovat kognitiivisen konnotaation uhreja eli nenästä vedettyjä.

Päätökset Maastricht-aiheiden hyväksymisestä oli tehty presidentti Koiviston toiveiden mukaisesti jo vuosina 1992 ja 1993.
Vuodelta 1993 on salaiset UM:n asiakirjat, joista ei ole uutisoitu.

Anneli Jäätteenmäki ei kysymykseen vastaa, koska oli mukana huijauksessa ja salaamisessa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Suomi eroaa EUsta, mikäli itse emme saa päättää vieraistamme, maahanmuuttajien määristä.

Toimituksen poiminnat