Ukraina herätti Nato-haukat

Ukrainan
kriisillä on heijastusvaikutuksia myös Suomeen. Yksi jo julkisuudessakin
näkynyt vaikutus on se, että Suomea innokkaasti Naton jäseneksi ajavat, ovat
heränneet kampanjoimaan näyttävästi.

Vaikka Nato-jäsenyyden
kannattajilla on varmaankin hyvä tarkoitus, innokas puuhastelu ei ole viisasta.
Ei ole mitään syytä lietsoa paniikkia suomalaisten keskuuteen.

Onko Suomella
nyt sellainen turvallisuusvaje, että Natoon pitää mennä kiireen kaupalla?

Ei ainakaan puolustusvoimain
entisen komentajan Juhani Kaskealan mielestä. Näin Kaskeala Talouselämä-lehden
haastattelussa:

”Meillä on hyvät linjaukset. Jos tarkoitat
että pitääkö Suomen liittyä Natoon, niin ei ainakaan tällaisessa tilanteessa,
jolloin sillä on jännitystä eskaloiva vaikutus. Kun ei meillä ole mitään
akuuttia uhkaa.”

Onko Suomen
viisasta hakeutua järjestöön, joka herättää ristiriitoja ja luo
vastakkainasetteluja? Viisasta on se, että emme omalla toiminnallamme luo
ristiriitoja vaan pystymme tarvittaessa sovittelemaan mahdollisia kiistoja.

Ajatellaanpa
tilannetta, että Suomi liittyisi Natoon, jonka jäseniä Venäjä ja Ruotsi eivät
ole. Se olisi valtava muutos ja loisi Suomelle todellisen turvallisuusvajeen.

Nato-jäsenyyden
kannattajat tuntuvat uskovan sotilasliiton turvatakuisiin kuin vuoreen.
Sinisilmäinen ei kuitenkaan kannata olla.

Esimerkiksi
suurlähettiläs Heikki Talvitie on muistuttanut, että ”lupaukset Naton
turvatakuista eivät perustu realistiseen arvioon siitä, missä määrin Suomi
saisi tehokasta sotilaallista apua sitä tarvitessaan. Naton viidenteen
artiklaan ei kuulu mitään automatiikkaa, ja lopullinen ratkaisu jää riippumaan
sen hetkisistä todellisista voimasuhteista.”

Erityisen
vaarallista on ottaa vastaan turvatakuita, joilla ei ole katetta, ja antaa
yksipuolisia turvatakuita, joita ei voi lunastaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu